Coup de´etat lokakuussa 1917

[Ciccio]

Helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen Venäjällä oli ensin G.Y.Lvovin hallitus, heinäkuussa vaihtui A.Kerenskin hallitukseksi. Oli duumakin poliittisine puolueineen.
Lokakuussa bolshevikkipuolueen onnistunut coup de´etat, olivat yrittäneet vallankaappausta jo aikaisemminkin.
Lokakuun vallankumoukseksi se muuttui bolshevikkivähemmistön voitettua syttyneen Venäjän sisällis- ja kansalaissodan ?
Neuvostoliitto perustettiin joulukuussa 1922.

Saksa, Ruotsi ja Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnustivat Suomen itsenäisyyden tammikuussa 1918, mutta Viipuriin saapui tammikuussa myös Leninin lupaamia asejunia Suomen punaisille, jotka senaatin äänestyksessä Suomen itsenäisyydestä olivat hävinneet esittäen sijaan valtalakia. Eikö kyse ollut siten kapinasta ?

Entente halusi turvata Muurmannin radan ja lähettämänsä sotatarvikevarastot Kuolassa, Englantilaisten, ranskalaisten, italialaisten
jne. maihinnousut alkoivat maaliskuussa 1918, amerikkalaisten maihinnousu Arkangeliin kesällä 1918.

Myös Jäämeren rantaan 1916 länsiapua varten valmistunut Muurmannin rata haluttiin turvata, sillä Venäjän tulevaisuus oli arvaamaton,
kuka kenet, kuka mahdollisesti kaappaisi vallan jne. ?

Suomi oli muuttunut saksalaisten maihinnousun jälkeen viholliseksi, mutta
Ententen vihollinen oli myös Kansanvaltuuskunta Helsingissä ?

Englantilaiset mm. muodostivat suomalaisista Muurmannin legioonan, johon liittyi myös Suomesta paenneita punakaartilaisia.
Englantilaiset lienevät edenneet lähes Petroskoihin asti ?

Petroskoissa taas oli Pietarin suomalaisista muodostettuja punakaartilaisosastoja, joihin liittyi Keski- Suomesta siirtyneitä punaisia.
Oliko punaisten Iivo Ahavan Kurtin läsipuolella Sallan suojeluskunnan torjuma heimosotaretki Suomeen ainoa ?

Valkoisten suomalaisten heimosotaretket vakiintuivat yya- aikaisessa historian kirjoituksessa vain Itä- Karjalan valloitusyrityksiksi.
Oliko heimosotaretkissä kyse myöskin sivustavarmistuksesta ?

Vaikka tiedon kulku olikin tuolloin hidasta, valkoisten johdon luulisi olleen tietoinen Itä- Karjalan puoleisesta uhasta ?
Ententen joukot vetäytyivät 1919 tai 1920, punakaartilaiset jäivät.
Englanti ja Amerikka tunnustivat Suomen itsenäisyyden vasta 1920/-21 ?

Yleensä kirjoitellaan vain Venäjän interventiosodista yleisesti tunnustettua vallan kaapannutta kansankomissaarien neuvostoa vastaan, ei Venäjän sisällis- ja kansalaissodasta.
Oliko mikään valtio tunnustanut kansankomissaarien neuvostoa ?

YYA- aikana alkanut punaisenkin puolen näkökantojen esilletuominen jatkuu yhä EU- Suomessakin, oikeastaan valkoiset vain teloittivat ja tappoivat viattomia punaisia vankileireillä nälkään.

Heimosotien historian kirjoitus käsittelee yleisesti kutakin retkeä erillään kokonaistilanteesta ja Itä- Karjalan punakaartilaisia (Pietarista) ei juuri
mainita, ei myöskään valkoisten venäläisten osuutta Itä- Karjalan tapahtumiin.

Suomen onneksi kansankomissaarien neuvosto 1918 Pietarissa oli sidottu Venäjän sisällissotaan, eikä Suomen itsenäisyyttä olisi tunnustettu valkoistenkaan venäläisten taholta jos nämä olisivat sisällissodan voittaneet.

Stalin yritti kyllä Suomenkin osalta palauttaa Tsaari- Venäjän rajat 1939 - 1944, nationalismi periytyi CCCP: llekin ?

[Ciccio]

EI- sosialistiset Suomessa eivät tunnustaneet bolshevikkien valtaa 1917 Pietarissa, mutta sosiaalidemokraattinen puolue halusi toimia yhteistyössä
Pietarin sos.dem.puolueen äärivasemmiston - vallan kaapanneiden bolshevikkien kanssa.
Josif Stalin ja Alexsandra Kollontaykin olivat käyneet Helsingissä agitaatiomatkoilla ja Lenin oli epäonnistuneen heinäkuun kaappausyrityksen jälkeen piileskellyt Suomessa ja Helsingissä.
http://www.uta.fi/FAST/FIN/HIST/ss-vict.html ja
myös mm. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa 6/ 2004 selvitelty
(Lars Westerlund) punaisten toimia Pietarissakin ja Itä- Karjalassa etc.)

Punaisten saatua Tampereen hallintaansa, valkoisia pakeni 31/1/ 1918
pohjoiseen jääden Suinulassa punaisten vangiksi kirjallisen antautumissopimuksen tehtyään.

Tampereelta saapunut Tuomas W. Hyrskymurron johtama punaisten suomalaisten ja venäläisten joukko alkoi ampua aseettomia valkoisia konekivääreitä, kuularuiskujakin käyttäen.

Suinulan verilöyly oli punaisen terrorin ensimmäinen vaikuttaen sisällissodan raakuuteen molemmin puolin ?
Punaiset eivät voineet tällaisten tekojen jälkeen armeliaisuutta odottaa,
eivätkä valkoiset sitä antaneet.

Tuomas W. Hyrskymurto oli Turusta ja ollut sekaantuneena jo Viaporin kapinaan ja Hakaniemen mellakoihin - ulkopaikkakuntalainen H:gissäkin.

Usein muistelmissa kirjoitetaan joidenkin muualta tulleiden
"lentävien komennuskuntien" tehneen julmuuksia, joskus jopa
Väinö Linnan Pohjantähden alla- trilogiaa esitetään tietolähteenä.

Siinä määrin, että se on ehkäpä ollut joidenkin sallimaa ja käskemää ?

Ideologisesti punaisten tuli olla armottomia ja säälimättömiä ?

Ideologia ei liene rivikaartilaisilla ollut kovin hyvin selvillä ?

Huhut ja todellisuus ovat jälkeenpäin arvioitu samanarvoisiksi, mutta aikalaisille ainoastaan huhut lienevät olleet todellisuutta ?

[Ciccio]

Venäjän Sosiaalidemokraattinen puolue hajosi 1903 Brysselin ja Lontoon
puoluekokouksessa maanpaossa (Leniniläiset oli agitoitu mukaan)
bolshevikkeihin ja menshevikkeihin.
Tämän jälkeen kuluikin aikaa, ennen kuin bolshevikit olivat enemmistönä.

Saksalaisetkin auttoivat tämän l ä n s i m a a l a i s e n aatteen
levittämisessä Venäjälle tunnetuin seurauksin,
Venäjän idea hävisi 70: ksi vuodeksi mutta länsimaalaisen ideologian vaikutukset tuntuvat edelleenkin.
Mikä on 2007 Venäjän uusi idea ?
Voidaanko edelleenkin puhua vain mahdollisista kehityssuunnista ?

Minä ajankohtana Suomen Suuriruhtinaskunnan Sosiaalidemokraattinen puolue hajosi, rakoiluahan oli esiintynyt jo Viaporin kapinan yhteydessä ?

Mikä oli mm. Helsingin Työväentalolla puhuneiden J. Stalinin ja A. Kollontain agitaatiotyön vaikutus ?

Väinö Tanner esimerkiksi sanoi vielä 1939 Stalinille olevansa yhä menshevikki.

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Lokakuussa bolshevikkipuolueen onnistunut coup de´etat

Se tapahtui tosiasiassa marraskuun alussa. Venäjällä oli voimassa vanha ajanlasku.

[Ciccio]

Tsaari- Venäjän luhistuttua helmikuussa 1917 romahti samalla sen järjestysvaltakin. Suomen suuriruhtinaskunnassa venäläiset sotilaat surmasivat upseereitaan, yhteistoimintaa venäläisillä oli myös punakaartien kanssa
ryöstöissä ja elintarvikkeiden pakko- otoissa jne.

Sosiaalidemokraattinen puolue Suomessa jakaantui menshevikkeihin ja
radikaaleihin bolshevikkeihin, punaisiin.
Talonpoikaisväestön puolella perustettiin Järjestyskuntia ja
Palosuojelukuntia järjestystä ylläpitämään.

Bolshevikkien vallankumous Suomessa alkoi 1917/-18 vuodenvaihteessa.
Vapaussota 19/1 - 5/5 1918.
Sota alkoi punaisten hyökkäysyrityksillä pohjoiseen, rintamalinjat olivat hahmottuneet helmikuussa 1918.
Toukokuussa epäonnistuneita punaisia vallankumouksellisia pakeni Neuvostojen Venäjälle, SKP perustettiin Moskovassa - kommunisteja.

Menshevikeistä Suomessa muodostettiin V. Tannerin johdolla uusi sosiaalidemokraattinen puolue ja V. Tanner oli 1920 J.K.Paasikiven kanssa solmimassa Tarton rauhaa. (8 kk:n neuvottelut)

Järjestys- ja Palosuojelukunnista muodostui Suojeluskunta- ja
Lotta Svärd- järjestö.
G. Mannerheimille jäi presidentinvaalit K.J.Ståhlbergille hävittyään vain
SK- järjestön kunniapuheenjohtajan "virka".

SK- järjestön johdolla oli 1920- luvulla poliittisiakin pyrkimyksiä,
Mäntsälän kapina (Lapuanliike) oli käännekohta. Presidentti Svinhufvudin
radiopuhe 2/3 1932 kytki suojeluskunnat kapinaan.
Kommunistilaeilla 1930 nämä oli laittomina painettu "maan alaiseen toimintaan."
Uusi asevelvollislaki 1932 ja kesällä 1933 puolustuslaitosasetus siirsivät
Suojeluskunta- järjestön alueellisen liikekannallepanojärjestelmän valmistelu- ja toteuttamiskoneistoksi.

Valtiovalta joutui siis 1920- luvulla taistelemaan kahtakin sisäistä vihollista vastaan; kommunistit ja äärioikeisto.

Äärioikeistolla ei ollut takanaan Suojeluskuntien rivijäsenten kannatusta,
eikä kommunisteilla työväenliikkeen rivijäsenten; vaikkakin SDP joutui
1920- luvulla kamppailemaan äänestäjistä kommunistien kanssa.

Anschluss 1938 (Itävallan miehitys) muutti SDP:n kannan, sekä oikeistolaisten kannan - yhteinen vaara yhdisti SK- järjestössäkin, jonka sodan aikaisesta toiminnasta ei juuri olla erimielisiä.

Asevelitoiminta yli puoluerajojen toimi 1939 - 1944 sodan jälkeenkin.

Parlamentaaris- demokraattinen poliittinen järjestelmä pysyi Suomessa
1920- luvulla pystyssä, vaikkakin uhattuna ja rajoitettuna.
(Esim. Balttian maissa näin ei tapahtunut, eikä monissa muissakaan maailmansodan aikaansaamissa uusissa valtioissa)

Lähdetietoja: mm.: Suomen sotilassosiologisen seuran 1994 luentosarjan "Suojeluskunnat ja yhteiskunta" -alustukset;
Raja Railona 1998 isbn 951-0-23032-4 wsoy

Mitkä olivat ne tekijät, joiden yhteisvaikutuksena Suomi säilyi demokratiana 1920- luvulla


Veikko Palvo