YYA-sopimus ja Suomi

[Emma-Liisa]

Sopimus, joka on allekirjoitettava toisen osapuolen painostuksesta ja ehdotuksesta sopimustekstiä myöten on sanelusopimus, joten
"sopimuksen" voi laittaa lainausmerkkeihin, YYA-2:n.
---
YYA- sopimus 2. :sta J.K.Paasikivi sai tiedon J.V.Stalinin lähettämän kirjeen lukemalla.
Täten YYA-asian synty esitetään. Suomen allekirjoitusvaltuuskuntaa on kutsuttu neuvotteluvaltuuskunnaksi, koska Stalin salli NL:n esittämään sopimusluonnokseen pienen ja jokseenkin merkityksettömän korjauksen.

Se "pieni merkityksetön korjaus" oli kuitenkin Paasikiven ehdoton ehto, jotta hän olisi sopimuksen hyväksynyt. Ilman sitä hän ei olisi sitä tehnyt, painostuksesta huolimatta. Joten oliko se todella "pieni ja merkityksetön"?

[Heikki Jansson]

Sopimus, joka on allekirjoitettava toisen osapuolen painostuksesta ja ehdotuksesta sopimustekstiä myöten on sanelusopimus, joten "sopimuksen" voi laittaa lainausmerkkeihin, YYA-2:

Jokainen sopimus tehdään aina jonkun ehdotuksesta. Joka ikinen. Jokainen sopimus tehdään ”painostuksesta”. Joka ikinen.

Jollei ostaja maksa myyjän pyytämää hintaa hän ei saa haluamaansa kaupan kohdetta. Ostajan on siis ”pakko” maksaa. Myyjä vaatimalla hintaa ”painostaa” ja ”uhkaa” olla antamatta kohdetta ellei saa maksua. Katsooko joku muka, että kun kaupasta ostaa litran maitoa on ollut ”pakko” maksaa, että myyjänä oleva kauppias on ”painostanut”, ja ”uhannut” olla antamatta maitoa ellei maksa vaikka olisin halunnut saada maitolitran halvemmalla.

YYA-sopimus oli Suomen oma linjavalinta jonka Suomi arvioi itselleen edullisimmaksi politiikaksi tilanteessa tuolloin, paremmaksi kuin muut vaihtoehtoiset kehitykset. Ei Suomen olisi tarvinnut lähettää delegaatiota allekirjoittamaan Moskovaan. Suomi kuitenkin esitti muutosehdotuksensa sopimustekstiin ja NL:n puolesta ne hyväksyttiin. Suomi valitsi itse Paasikiven linjan, jonka mukaan Suomi kykenee turvaamaan asemansa itsenäisenä valtiona parhaiten mikäli NL ei koe uhkaa hyökkäyksestä luoteisrajansa (meidän itärajan) kautta, ts. Suomen alueen kautta. Siitä oli YYA-sopimuksessa keskeisesti kyse. Se antoi Suomella eniten liikkumavaraa. Valtapolitiikka ei ole moralisointia vaan peliä, jossa omat kortit pelataan niin, että toisten on edullista menetellä niin kuin meille on edullista. Suomi valitsi YYA-kortin koska se katsottiin edullisimmaksi vaihtoehdoista. Silloin NL:n edun arvioitiin olevan sopeuttaa puolestaan oman toimintansa meidän kannalta edullisimmalla mahdollisella tavalla.

YYA-sopimuksen sotilaallisia konsultaatioita koskevaa 2. artiklaa sovellettiin käytäntöön tietääkseni yhden ainoan kerran, ns. noottikriisin yhteydessä 1961 jolloin NL esitti sotilaallisia konsultaatioita. Asia kuivui silloin kokoon UKK:n ansiosta kolme viikkoa myöhemmin Novosibirskissä käydyissä UKK:n ja Hruštšovin välisissä neuvotteluissa ilman että mitään sotilaallisia konsultaatioita pidettiin. Kertaakaan ei YYA-sopimuksen 2 artiklan mukaisia konsultaatioita lopulta pidetty Käytännössä YYA-sopimuksen 2 artikla oli ”nur ein stück papier”, vain paperipala, sitä ei kertaakaan sovellettu. Mikä siis vika YYA-sopimuksessa?

Että semmottii...

//Terv.
Heikki Jansson

[Ciccio]

Sopimus, joka on allekirjoitettava toisen osapuolen painostuksesta ja ehdotuksesta sopimustekstiä myöten on sanelusopimus, joten
"sopimuksen" voi laittaa lainausmerkkeihin, YYA-2:n.
---
YYA- sopimus 2. :sta J.K.Paasikivi sai tiedon J.V.Stalinin lähettämän kirjeen lukemalla.
Täten YYA-asian synty esitetään. Suomen allekirjoitusvaltuuskuntaa on kutsuttu neuvotteluvaltuuskunnaksi, koska Stalin salli NL:n esittämään sopimusluonnokseen pienen ja jokseenkin merkityksettömän korjauksen.

Se "pieni merkityksetön korjaus" oli kuitenkin Paasikiven ehdoton ehto, jotta hän olisi sopimuksen hyväksynyt. Ilman sitä hän ei olisi sitä tehnyt, painostuksesta huolimatta. Joten oliko se todella "pieni ja merkityksetön"?

Pääministeri Mauno Pekkalan YYA- valtuuskunta lähti Moskovaan 24/3 1948 samana päivänä, jolloin Hertta Kuusinen puheessaan Messuhallissa sanoi: "Tshekkoslovakian tie on myös meidän tiemme."
Ensimmäinen neuvottelu oli 45 minuutin pituinen 25/3 = kuultiin ja käytiin läpi NL:n ehdotus. Toinen neuv. 27/3-48 .
NL:n
ehdotus oli samanlainen kuin Romanian ja Unkarin allekirjoittamat,
automaattinen avunanto- ja neuvotteluvelvollisuus.
Tätä Paasikivi halusi yrittää muuttaa:
"avunanto neuvottelun pohjalta koskien vain Suomen aluetta"

Tohtorit U.Kekkonen ja Söderhjelm kävivät venäläisellä lentokoneella Helsingissä 31/3 - 3/4, kone odotti Malmilla.
Tällöin J.K.Paasikivi antoi Moskovaan vietäväksi ehdotuksensa.
J.K.Paasikivi puhui radiossa 3/4 - ennen YYA- allekirjoitusta - esittäen
ympäripyöreästi NL:n sopimusehdotusta, eikä maininnut omaa ehdotustaan.
Voisiko olettaa Paasikiven olleen hyvin selvillä siitä, ettei YYA:ta voisi torjua ja esitti asian siten, että NL:n ehdotus olisi ollut joka tapauksessa hyväksyttävä ?
Saiko Paasikivi vasta tohtoreilta H:gissä tarkan tiedon sopimusehdotuksen sisällöstä ?

Suomi ja presidentti Paasikivi eivät voineet torjua minkäänlaista YYA- sopimusta - väittäisin, mahdollisuuksia esittää ehdottomia ehtoja NL:lle ei ollut.

Stalinin
sopimusten kunnioittaminen oli hyvin muistissa, olihan Suomella ja NL:lla 1932 solmittu hyökkäämättömyyssopimuskin voimassa venäläisten hyökätessä 1939.
Stalinille sopimukset olivat aikalaiskäsityksen mukaan voimassa vain niin kauan kuin niiden tekemiseen vaikuttaneet tekijät olivat voimassa.

Stalin hyväksyi Paasikiven haluaman muutoksen, miksi ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

Jos sanelusopimuksen sanoisi syntyneen toisen osapuolen pitäessä pistoolia toisen ohimolla, niin voihan siitä tilanteesta käyttää myös termiä:
"ehdotus, josta ei voi kieltäytyä".

Mikä vika YYA- sopimuksessa ? Ensinnäkin ennen kaikkea se, että ensimmäinen - YYA 1. - oli solmittu O.Kuusisen ja V. Molotovin kesken.
YYA 2.:n kaltaisia sopimuksia Neuvostoliitto teki puskurivyöhykkeensä maiden kanssa, mikään Länsi- Euroopan maa ei tietääkseni ollut
sopinut kirjallisesti "ystävyydestä" NL:n kanssa ?

Neuvostoliiton jatkuvasti ja aina lisääntyvässä määrin rikkomasta YYA:n
kohdasta, jossa sopijat sitoutuvat olemaan puuttumatta toistensa sisäisiin asioihin, on puhuttu paljon.

Missä määrin Suomen sisäpolitiikkaa ohjailtiin Tehtaankadulta ?

Missä mitassa Neuvostoliiton painostus ja millaisten järjestöjen kautta,
vaikutti Suomessa mielipiteisiin ja mielipiteenmuokkaamiseksi ?

V.Palvo

[Emma-Liisa]

Suomi ja presidentti Paasikivi eivät voineet torjua minkäänlaista YYA- sopimusta

Paasikivi kuitenkin kirjoittaa päiväkirjassaan, että myönntyksillä on raja ja sen yli ei pidä mennä vaan jos sitä vaaditaan, silloin on sanottava ei - "tuli mitä tuli".

[Emma-Liisa]

24/3 1948 samana päivänä, jolloin Hertta Kuusinen puheessaan Messuhallissa sanoi: "Tshekkoslovakian tie on myös meidän tiemme."

No ei kai ole mikään salaisuus, että kommunistien päämäärä oli kaikkialla vallankunous. Toinen asia on, ettei sitä ollut Suomessa mahdollista toteuttaa ilman NL:n tukea. Ja NL katsoi että parempi pyy pivossa.

[Ciccio]

Suomi ja presidentti Paasikivi eivät voineet torjua minkäänlaista YYA- sopimusta

Paasikivi kuitenkin kirjoittaa päiväkirjassaan, että myönntyksillä on raja ja sen yli ei pidä mennä vaan jos sitä vaaditaan, silloin on sanottava ei - "tuli mitä tuli".

Tämä mainitaan usein Paasikivestä kirjoitettaessa: "realiteeteillä ja geopolitiikalla oli rajat - Paasikivellä."
Vaikuttaa siltä, että Paasikivi joutui ylittämäänkin rajojaan nk.sotasyyllisasiassa ja YYA- sopimusasiassa.
Mutta joka tapauksessa Paasikivi mietti jatkuvasti näitä rajoja, joiden yli myönnytyksissä ei voi mennä.

Urho Kekkosen osalta puhutaan aina "linjoista", ei rajoista. Kekkonen mustasi Paasikiveä nimittämällä linjansa Paasikiven linjaksi, samoin hän teki Kekkonen-seuran nimenannossa.
Paasikiven hallitusten oikeusministerinä UKK siirtyi oma- alotteisen innokkaasti linjalleen.
UKK:sta on sanottu hänen olleen kova ja häikäilemätön valtiollisen poliisin koulima peluri, Urho ei tuota määritettä "rajoistaan" ole juurikaan saanut.

Kekkosen valtakaudella ja YYA- aikana Suomi liittyi kuitenkin läntisiinkin kauppajärjestöihin, olikohan se UKK:lle "pakon sanelemaa-" vai
"siitä huolimatta-" toimintaa ?

V.Palvo

[Heikki Jansson]

Mikä vika YYA- sopimuksessa ? Ensinnäkin ennen kaikkea se, että ensimmäinen - YYA 1. - oli solmittu O.Kuusisen ja V. Molotovin kesken.

Ciccio suvaitsee panna omiaan, keksiä ihka uusia nimityksiä 50 vuotta vanhalle ilmiölle. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan mutten todellakaan usko että Ciccion keksimä nimi leviää kielenkäyttöön. Suomen Tasavalta ei ollut osapuoli siinä sopimuksessa josta Ciccio viisastelee minkä Ciccio varsin hyvin tietää. Ensimmäinen – ja ainoa – sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta, jonka vakiintunut lyhenne Suomessa on YYA-sopimus, solmittiin Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä allekirjoituksin Moskovassa 6.4.1948.

YYA 2.:n kaltaisia sopimuksia Neuvostoliitto teki puskurivyöhykkeensä maiden kanssa, mikään Länsi- Euroopan maa ei tietääkseni ollut sopinut kirjallisesti "ystävyydestä" NL:n kanssa ?

Kysyin mikä vika YYA-sopimuksessa oli, en sitä, mitkä maat sopivat milloin mitäkin NL:n kanssa. Sillä seikalla, mitä sopimuksia muut valtiot olivat tehneet tai jättäneet tekemättä NL:n kanssa, ei ole merkitystä YYA-sopimuksen arvioinnissa.

Neuvostoliiton jatkuvasti ja aina lisääntyvässä määrin rikkomasta YYA:n kohdasta, jossa sopijat sitoutuvat olemaan puuttumatta toistensa sisäisiin asioihin, on puhuttu paljon.

Kysyin Cicciolta mikä oli kielteistä sopimuksessa, en mitkä olivat sopimuksen ansiot.
6. artikla kuuluu:”Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita”.

Tämä artiklako on muka se, joka aiheuttaa närää? Olisiko siis Paasikiven pitänyt keskittyä tämän artiklan kirjoittamiseen päinvastaiseen muotoon sopimukseen, siis niin, että sopimuksessa todettaisiin, että ”...osapuolet toteavat, että toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita EI noudateta osapuolten kahdenvälisessä suhteessa.” Siihenkö Paasikiven olisi Ciccion mielestä pitänyt pyrkiä? En todellakaan pyytänyt Cicciota esittelemään sopimuksen ansioita, jollaiseksi Ciccion tarkoittama 6. artikla on kiistämättä luettava, eikö?

Missä määrin Suomen sisäpolitiikkaa ohjailtiin Tehtaankadulta ?

YYA-sopimukseen ei sisälly mitään muuta kuin yllä lainattu määräys joka sivuaa sisäpolitiikkaa Ciccion tarkoittamassa mielessä. Kumpi on Ciccion mielestä ongelma: artiklan määräys vai se että sitä rikottiin? Kumpaa Ciccio olisi pitänyt parempana: että artiklan määräystä olisi täsmällisesti noudatettu vai että artikla olisi poistettu ja olisi puututtu ilman rajoituksia toisen osapuolen sisäisiin asioihin? Vai arveleeko Ciccio että 6 artiklan määräys aiheutti puuttumista toisen osapuolen sisäisiin asioihin? Ks. myös yllä.

Missä mitassa Neuvostoliiton painostus ja millaisten järjestöjen kautta, vaikutti Suomessa mielipiteisiin ja mielipiteenmuokkaamiseksi ?

Näistä asioista ei ole tietääkseni mitään määräystä missään YYA-sopimuksen artiklassa. Mihin artiklaan Ciccio viittaa? Missä YYA-sopimuksen artiklassa tästä asiasta muka määrättäisiin yhtään mitään?

Ciccio ei siis ainoassakaan kohdassa esitä YYA-sopimukseen kohdistuvaa arvostelua vaan hän arvostelee aivan muita asioita, lähinnä NL:n harjoittamaa politiikkaa. Vai onko Cicciolla ehkä jotain huomauttamista itse YYA-sopimusta vastaan? Luulisi että löytyisi edes yksi huomautus niin kuin Ciccio on sitä arvostellut mutta ei, pää jää vetävän käteen.

Stalin hyväksyi Paasikiven haluaman muutoksen, miksi ?

Miksi yleensä suostutaan toisen esitykseen?



Että semmottii...

//Terv.
Heikki Jansson

[Ciccio]

Mikä vika YYA- sopimuksessa ? Ensinnäkin ennen kaikkea se, että ensimmäinen - YYA 1. - oli solmittu O.Kuusisen ja V. Molotovin kesken.

Ciccio suvaitsee panna omiaan, keksiä ihka uusia nimityksiä 50 vuotta vanhalle ilmiölle. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan mutten todellakaan usko että Ciccion keksimä nimi leviää kielenkäyttöön. Suomen Tasavalta ei ollut osapuoli siinä sopimuksessa josta Ciccio viisastelee minkä Ciccio varsin hyvin tietää. Ensimmäinen – ja ainoa – sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta, jonka vakiintunut lyhenne Suomessa on YYA-sopimus, solmittiin Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä allekirjoituksin Moskovassa 6.4.1948.

YYA 2.:n kaltaisia sopimuksia Neuvostoliitto teki puskurivyöhykkeensä maiden kanssa, mikään Länsi- Euroopan maa ei tietääkseni ollut sopinut kirjallisesti "ystävyydestä" NL:n kanssa ?

Kysyin mikä vika YYA-sopimuksessa oli, en sitä, mitkä maat sopivat milloin mitäkin NL:n kanssa. Sillä seikalla, mitä sopimuksia muut valtiot olivat tehneet tai jättäneet tekemättä NL:n kanssa, ei ole merkitystä YYA-sopimuksen arvioinnissa.

Neuvostoliiton jatkuvasti ja aina lisääntyvässä määrin rikkomasta YYA:n kohdasta, jossa sopijat sitoutuvat olemaan puuttumatta toistensa sisäisiin asioihin, on puhuttu paljon.

Kysyin Cicciolta mikä oli kielteistä sopimuksessa, en mitkä olivat sopimuksen ansiot.
6. artikla kuuluu:”Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita”.

Tämä artiklako on muka se, joka aiheuttaa närää? Olisiko siis Paasikiven pitänyt keskittyä tämän artiklan kirjoittamiseen päinvastaiseen muotoon sopimukseen, siis niin, että sopimuksessa todettaisiin, että ”...osapuolet toteavat, että toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita EI noudateta osapuolten kahdenvälisessä suhteessa.” Siihenkö Paasikiven olisi Ciccion mielestä pitänyt pyrkiä? En todellakaan pyytänyt Cicciota esittelemään sopimuksen ansioita, jollaiseksi Ciccion tarkoittama 6. artikla on kiistämättä luettava, eikö?

Missä määrin Suomen sisäpolitiikkaa ohjailtiin Tehtaankadulta ?

YYA-sopimukseen ei sisälly mitään muuta kuin yllä lainattu määräys joka sivuaa sisäpolitiikkaa Ciccion tarkoittamassa mielessä. Kumpi on Ciccion mielestä ongelma: artiklan määräys vai se että sitä rikottiin? Kumpaa Ciccio olisi pitänyt parempana: että artiklan määräystä olisi täsmällisesti noudatettu vai että artikla olisi poistettu ja olisi puututtu ilman rajoituksia toisen osapuolen sisäisiin asioihin? Vai arveleeko Ciccio että 6 artiklan määräys aiheutti puuttumista toisen osapuolen sisäisiin asioihin? Ks. myös yllä.

Missä mitassa Neuvostoliiton painostus ja millaisten järjestöjen kautta, vaikutti Suomessa mielipiteisiin ja mielipiteenmuokkaamiseksi ?

Näistä asioista ei ole tietääkseni mitään määräystä missään YYA-sopimuksen artiklassa. Mihin artiklaan Ciccio viittaa? Missä YYA-sopimuksen artiklassa tästä asiasta muka määrättäisiin yhtään mitään?

Ciccio ei siis ainoassakaan kohdassa esitä YYA-sopimukseen kohdistuvaa arvostelua vaan hän arvostelee aivan muita asioita, lähinnä NL:n harjoittamaa politiikkaa. Vai onko Cicciolla ehkä jotain huomauttamista itse YYA-sopimusta vastaan? Luulisi että löytyisi edes yksi huomautus niin kuin Ciccio on sitä arvostellut mutta ei, pää jää vetävän käteen.

Stalin hyväksyi Paasikiven haluaman muutoksen, miksi ?

Miksi yleensä suostutaan toisen esitykseen?



Että semmottii...

//Terv.
Heikki Jansson

Pykälätekniikka on Sinun vahva lajisi, joten miten luonnehtisit YYA- sopimusten henkeä ja kirjainta, luonnetta ja tulkintaa ?

Otto Ville Kuusisen kansanarmeija ei, kuten tunnettua, päässyt Helsinkiin
painostamaan sopimustulkintojaan, mutta heti 1939- 1944 sodan jälkeen
Otto Ville Kuusisen
kuvia näkyi "toriparlamenttien" osanottajilla ja torikokousten järjestäjät perustivat SNS 1:n (perust. 5 /1940 - lakkautettu oikeuden
päätöksellä 12 / 1940) uudelleen: SNS 2:n 15 / 10 1944.
Suomen ja Neuvostoliiton rauhan rauhan ja ystävyyden seura.

YYA- sopimukset ja SNS- seurojen toiminta liittyivät toisiinsa, miten luonnehtisit Heikki tätä kokonaisuutta ?

Avainsanat: rauha, ystävyys, yhteistyö ja avunanto

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Pykälätekniikka on Sinun vahva lajisi, joten miten luonnehtisit YYA- sopimusten henkeä ja kirjainta, luonnetta ja tulkintaa ?

Otto Ville Kuusisen kansanarmeija ei, kuten tunnettua, päässyt Helsinkiin
painostamaan sopimustulkintojaan, mutta heti 1939- 1944 sodan jälkeen
Otto Ville Kuusisen
kuvia näkyi "toriparlamenttien" osanottajilla ja torikokousten järjestäjät perustivat SNS 1:n (perust. 5 /1940 - lakkautettu oikeuden
päätöksellä 12 / 1940) uudelleen: SNS 2:n 15 / 10 1944.
Suomen ja Neuvostoliiton rauhan rauhan ja ystävyyden seura.

YYA- sopimukset ja SNS- seurojen toiminta liittyivät toisiinsa, miten luonnehtisit Heikki tätä kokonaisuutta ?

Avainsanat: rauha, ystävyys, yhteistyö ja avunanto

Veikko Palvo

Tämä nyt on mennyt taas kokonaan pois siitä, mitä aloittamassani viestissä kysyin. Älä vain todista, hyvä Palvo, että olet vain trolli trollien joukossa tai pelkkä katkera ja perustelematon kekkosvihaaja. Kyse oli siitä, mitä vikaa sopimuksessa oli. Sopimus on kokonaisuudessaan luettavissa säikeen alussa. SNS-seuraa (kumpaakaan) ei sopimuksessa manita, joten se ei siihen kuulu. Tosiasia on, että jos käsittelet kaikkia sopimuksia samalla logiikalla kuin YYA-sopimusta, ainakaan Sinun kanssasi ei voi sopia mitään eikä mistään.

Avainsanat: rehellisyys, asiassa pysyminen.

JH

[Ciccio]

Jos ja kun tarkoitetaan ahtaasti v a i n ja yksinomaan sopimustekstiä, kyse on silloin lähinnä vain sopimuksen lukemisesta.
Esittämättä vähäisintäkään sopimukseen johtaneista tekijöistä ja jättämällä sopimuksen täytääntönpanon vaille huomiota.

Lyhyesti totean vastauksena alkuperäiseen kysymykseen:
sopimus olisi saanut jäädä tekemättä.

Poimin J.K.Paasikiven ja Mauno Pekkalan hallitusten pääministerin sihteerin Toivo Heikkilän: Paasikivi peräsimessä- kirjasta.:
Otava 1965

"Alkuvuodesta 1948 nimitettiin kenraaliluutnantti Savonenkov, valvontakomission varapuheenjohtaja, Neuvostoliiton lähettilääksi Suomeen.
Ministeri Savonenkov jätti 22 / 2 1948 ystävyys- ja avunantosopimusta
koskevan generalissimus Stalinin kirjeen tasavallan presidentille.

Herra presidentti
Kuten Teille on arvattavasti tunnettua, ovat Unkari ja Romania jo allekirjoittaneet Neuvostoliiton kanssa sopimuksen keskinäisestä avunannosta Saksan mahdollista hyökkäystä vastaan.
E d e l l y t ä n, (harv.VP:n)
että Suomi on vähintään yhtä suuressa määrin kuin Romania ja Unkari kiinnostunut tällaisesta sopimuksesta.
Tämän huomioon ottaen Neuvostoliiton hallitus esittää, että Neuvostoliiton ja Suomen välillä tehdään ystävällisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon sopimus, joka olisi samankaltainen kuin edellämainitut sopimukset.
Jos tämä ajatus saa Suomen taholta kannatusta, niin ehdotan suomalaisen valtuuskunnan lähettämistä Moskovaan mainitunlaisen sopimuksen solmimista varten.
Mikäli pidätte parempana suorittaa nämä neuvottelut Suomessa, niin Neuvostoliiton hallitus on valmis lähettämään valtuuskunnan Helsinkiin.
J. Stalin
SNTL:n Ministerineuvoston puheenjohtaja.

"Tasavallan presidentti ei asian tässä vaiheessa heittänyt suinkaan öljyä laineille. Paasikiven taktiikkaan kuului suoranainen riehuminen hänen esiintyessään tapahtuneen jälkeen hallituksen istunnossa, jotta paisti sitten kypsyisi paremmin.
Kuvitelmaa hyökkäysvaarasta Saksan taholta hän piti
m i e l e t t ö m ä n ä. (harv.VP)
Haavojaan nuoleva Saksan kansa ei pysty ainakaan yhden miespolven aikana uuteen sotaan, hän sanoi.
Sopimus on siten täysin tarpeeton.
Jos siihen sittenkin on mentävä, on se k a m a l a a. (harv.VP)

-------
Mutta tämähän meni jo asian ulkopuolelle, siis itse sopimustekstin.

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

"Kuvitelmaa hyökkäysvaarasta Saksan taholta hän piti
m i e l e t t ö m ä n ä. (harv.VP)
Haavojaan nuoleva Saksan kansa ei pysty ainakaan yhden miespolven aikana uuteen sotaan, hän sanoi.
Sopimus on siten täysin tarpeeton.
Jos siihen sittenkin on mentävä, on se k a m a l a a." (harv.VP)

Eiköhän tässä tarkoitettu USA:aa. Sanotaanhan sopimuksesa "Saksa tai sen kanssa liitossa oleva valtio? No, NATOa ei silloin vielä ollut.

Ihan yleisesti, sopimukset on paras tehdä ajoissa eikä yrittää niitä vain viime hetkellä kuten 1938-9.

Takaisin YYA:han: täytyy ottaa huomioon ajankohdan tilanne ja ne vaihtoehdot jotka olivat tarjolla. Paasikivi lähti siitä, että jos NL:n turvallisuusvaatimukset täytetään, NL:n intressissä ei ole edistää Suomessa (joka kuitenkin on sivusuunta) vallankumousta. Toisaalta jos NL vaatii liikaa, vaatimus on torjuttava, "tuli mitä tuli". - Tietenkin myös kansainvälisen tilanteen muutos suosi Suomea ja antoi lisää liikkumisvaraa. Mutta ei enempää kuin ko. ajankohtana oli mahdollista.

[Jouko Heyno]

-------
Mutta tämähän meni jo asian ulkopuolelle, siis itse sopimustekstin.

Veikko Palvo

Nyt puhuit asiaa. Samoin kaikki edelliset viestisi tässä ketjussa ovat "menneet asian ulkopuolelle". Kuten edellä esitin, toivoisin, että vihdoikin vastaisit alkuperäiseen kysymykseen.

[Heikki Jansson]

-------
Mutta tämähän meni jo asian ulkopuolelle, siis itse sopimustekstin.

Veikko Palvo

Nyt puhuit asiaa. Samoin kaikki edelliset viestisi tässä ketjussa ovat "menneet asian ulkopuolelle". Kuten edellä esitin, toivoisin, että vihdoikin vastaisit alkuperäiseen kysymykseen.

Laitan nyt tämän vastauksena Heynon viestiin vaikkei se nyt suoranaisesti mitenkään juuri hänelle ole. Ennemminkin tällaisia omia mietiskelyjä, joista en nyt kauheasti pulttia ota, kunhan vaan laitan ideoitani tähän ketjuun muiden ruodittavaksi jos ruotijia löytyy

YYA-sopimuksen tyyppinen sopimus on vähän kuin kaksi aviopuolisoa pitkien riitojen jälkeen kuitenkin sopisivat välinsä ja keskinäisessä sopimuksessaan ilmoittaisivat kaikki aikeensa, mies vaikka lupaisi hoitaa vessan pesemisen viikkosiivouksessa yms. ja vaimo sitten vastaavasti jotain muuta. Yhteistä on se, ettei YYA-sopimus (lukuun ottamatta ehkä sen 2. artiklaa) eikä tämä aviopuolisoiden välinen sopimus ole pakkotäytäntöönpantavissa. Ei voi oikein mennä käräjäoikeuteen vaatimaan että mies pitää velvoittaa pesemään vessa (se on tosin teoriassa mahdollista). Ellei vessaa pestä niin avioliitto hajoaa. Jotta avioliitto pysyisi koossa täytyy molempien vapaaehtoisesti tehdä se minkä lupasivat. Ellei hyvää tahtoa löydy tekoihin saakka ei avioliitollakaan ole mahdollisuuksia. Tosin on sovittu muttei sopimuksen noudattamiseen voi pakottaa.

Samoin YYA-sopimus oli osapuolten yhteinen julistus siitä, missä puitteissa eletään jatkossa. Tietenkin sillä oli myös erityistä merkitystä kolmansille osapuolille, jotka näkivät mihin NL oli sitoutunut (mikä puolestaan olisi, mikäli NL olisi rikkonut YYA-sopimusta esim. vaatinut sotilastukikohtia tms. Suomelta, olisi kansainvälinen mielipide ollut YYA-sopimuksen ansiosta Suomelle myötämielinen. Samoin se oletettavasti paransi Suomen idänkaupan edellytyksiä.

YYA-sopimus oli puitesopimus ja sen mukaan osapuolten välit järjestettiin. Porkkalan alueen takaisinluovutus ennen sovittua määräaikaa kun YYA-sopimuksen voimassaoloaikaa pidennettiin 1956 oli tässä mielessä myös YYA-sopimuksesta johtuvaa: Suomi oli saavuttanut NL:n kannalta luottamuksen ja Porkkala palautettiin. (Porkkalahan oli kahdessakin mielessä Suomelle ongelma: 1) NL:n tukikohta Suomessa oli maineen jannalta itsenäiselle valtiolle lännen silmissä hyvin huonoa ja 2) Vieraan valtion sotilastukikohta Porkkala (vain 25-30 km pääkapungista) oli Helsingin sotilaallisen turvallisuuden kannalta myös kyseenalaista - siksi kai neukut olivat sitä vaatineetkin). On sanottu, että Suomi oli kylmässä sodassa heikoin lenkki sekä Idän että Lännen kannalta. Suomi painostuksesta huolimatta (Länsi-Saksa ja Länsi yleensäkin asetti aluksi edellytykseksi ETY-kokoukseen järjestämiseen Helsingissä että Suomi tunnustaa Länsi-Saksan) ei muistaakseni tunnustanut sen enempää Itä- kuin Länsi-Saksaakaan.

UKK:n huippuhetki, ETY-kokouksen allekirjoitus 1,8.1979 Helsingissä, kaikkien Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen johtajien allekirjoittaessa päätösasiakirjan oli YYA-sopimuksen kruunu. Brežnev oli täällä, USA:n presidentti Gerald Ford, Saksan liittokansleri Helmut Schmidt, Ranskan presidentti jne, kaikki täällä. Urkki hymyili kuin Naantalin aurinko yhteiskuvassa isäntänä keskellä 35 maan johtajaa Brežnev toisella ja Ford toisella puolellaan (niin kai se meni - Ford taisi aluksi kieltäytyä ja Schmidtkö siihen asettu- muisti pettää). Suomi oli saavuttanut sen mihin YYA-sopimuksella pyrittiin: hyvät suhteet sekä Itään että Länteen, oli pysytty kylmän sodan ulkopuolella ja saatiin kansainvälinen tunnustus Suomen erikoisasemalle. NL puolestaan sai kaipaamansa goodwill-arvoa hyvin hoidetusta naapuruussuhteesta kapitalistisen maan kanssa. Näin minä tulkitsen ainakin. Vaihtoehto olisi voinut olla aika kaamea, luulisin.

Sitten kävi niinkuin kävi. Kylmä sota loppus. Neukkula hävisi ja alettiin arvostella politiikkaa anakronistisesti (niin on myös tapahtunut Baltian maissa - esim. Puolassa syytetään entisiä Solidaarisuusliikkeen johtavia henkilöitä pelkureiksi ja myötäjuoksijoiksi nuoruuden ja nykyhetken antamalla rohkeudella toimista kommunistiaikana - olisivat itse eläneet silloin). Samoin meillä kekkosvihaajat jotka tietävät nykyhetken näkökulmasta miten suhteet Neukkulaan olisi pitänyt hoitaa - panna kova kovaa vasten vaan. No, kekkosviha meillähän johtuu myös paljolti siitä, että Kekkis sai niin voimakkaan valta-aseman. Kekkistä voidaan siksi syyttää kaikesta Suomessa 1956-81 ja 26 vuodessa jokainen vallassaolija hankkii uskomattoman määrän vihamiehiä, varsinkin UKK jota opiskeluaikana kutsuttiin puhuvalla iikanimellä "Känä".(lähde: Yksityinen keskustelu tämän erään opiskjelijakaverin kanssa, joka itse oli kova antikekkoslainen). Heh.


//Terv.
Heikki Jansson

[Ciccio]

Neuvostoliiton elintärkeitä keskuksia (Leningrad, Kuola) ei ollut lännen ulottuvilla 1950-luv. ja 1960-luvulla missään niin lähellä kuin Suomen suunnalla.
Siksi N-liitto pyrki täyttämään tätä puolustuksensa aukkoa YYA- sopimuksella.
Neuvostoliitolle Suomi oli hyödyllinen luoteisrajan turvaaja, erityisesti tämä koski ilmapuolustusta, mutta myös maa- ja vesirajan turvaaminen oli N-liitolle tärkeätä.
Suomi tuli sitoa varmemmin sotilaalliseen yhteistyöhön ja tämä tuli selvästi esille myös Porkkalan sotilastukikohdan palautuksen yhteydessä;
sillä
N-liiton optio aseelliseen yhteistoimintaan vahvistettiin jatkamalla
YYA- sopimusta 20:llä vuodella.

Suomen sotilasjohto pelkäsi 1960-lu. alussa N-liiton vetoavan YYA-sopimukseen tilanteen kiristyessä ja että Länsi katsoisi Suomen kuuluvan YYA- sopimuksen johdosta Neuvostoliiton etupiiriin.

Julkisuudessa 1960-luv. alussa näistä asioista ei keskusteltu, julkisesti voitiin esittää vain idänpolitiikkaan sopivia näkökohtia, länsiuhka riitti Puolustusvoimillekin hankintojen perusteluksi.
Kaikkia
näkökohtia ei voitu vuotovaaran takia esittää päätöskeskusteluissa ainakaan kirjallisesti, joten dokumentoitua uhkaperustelua edes 1960-luvun alun henkilösalaisista asiakirjoista ei ole saatavilla.

Sotilaat katsoivat, että poliittinen johto ratkaisisi, taisteltaisiinko neuvostojoukkoja vastaan vai ei.
Kysyttiinkin, missä mitassa lännen torjuntatoimet vaatisivat Suomen alueen loukkaamista ?
Ydinaseiden käytölle Suomea vastaan 1960-luv. alussa ei laajassa mitassa nähty perusteita, mikäli Suomessa ei ollut hyökkääjän maaleiksi sopivia vastapuolen kohteita tai joukkoja.

Nyt tiedetään, että Neuvostoliitto suunnitteli ilmavoimiensa hajauttamista ydiniskulta suojaan liittolaistensa kentille.
Suunnitelman mahdollisia Suomea koskeneita y k s i t y i s k o h t i a
ei tiedetä, mutta joka tapauksessa Nato ja USA sisällytti Suomenkin lentokentät maaliluetteloonsa.

Sotilaat korostivat, ettei Yhdistyneet Kansakunnat ( YK ) voineet tehdä mitään mainittavaa suurvaltojen selkkauksessa.

USA:n National Security Council´n arvioissa 1956 ja 1962 arvioitiin USA:lle olevan tärkeää, että Suomi säilyttäisi asemansa Neuvostoliiton suhteen, olisi tekemättä lisämyönnytyksiä.
USA / NSC halusi rohkaista Neuvostoliitolle myöntyväiseksi luokitellun presidentin vastustustahtoa ja kutsua tämän vierailulle USA:han.

NSC arvioi Suomen säilymisen edulliseksi myös Neuvostoliitolle.

Mutta se ei estänyt Neuvostoliiton pyrkimyksiä vaikuttaa Suomessa
sisäpolitiikkaankin, sekä mielipiteenmuokkaamista ?

Veikko Palvo