Lähetetty: 06.08.07 15:57
Jouko Heyno haluaa nähdä nationalismin yksilöstä itsestään löhtevänä kaipuuna "omiensa" joukkoon ja kirjoittaa seuraavaa:
Lindgreninkin jo mainitsema Anderson on muistaakseni pohtinut, että mitä yhteistä lopulta saman valtion sisällä olevalla kansalla on toistensa kanssa? Siis erityisesti kansakuntien luomisen alkuvaiheessa. Nythän kansallisvaltion myötä meille on rakennettu niin yhteistä historiaa, yhteistä kansanvalistusta kuin vaikkapa yhteistä koululaitosta. Kaikesta kansakunnan luomisesta huolimatta koen kuitenkin olevani kulttuurisesti paljon lähempänä esimerkiksi tukholmalaisia kuin vaikkapa saamelaisia. (Olen siis Turusta.) Ei minulla voi millään olla ihmissuhteita kaikkien suomalaisten kanssa. Mahtaako yksikään maailman kansallisvaltioiden kansoista perustua alunperin aivan puhtaasti Heynon mainitsemaan todellisuuteen ja perheeseen kuulumisen tunteeseen. Eikö tämä itse asiassa tuottanut kovasti ongelmia siihen aikaan kun kansallisvaltioita puuhattiin? Kun periaatteena oli yksi kansa, yksi kieli, yksi uskonto, yksi kulttuuri, ja mitä vielä. Sitten kun huomattiin, että tällaisia ihmisjoukkoja ei lopulta ollutkaan kerääntyneinä jokainen omalle pienelle maapläntilleen, niin alettiin väenvängöin yhtenäistämään vähän kaikkea ihmiseloon liittyvää. En siis sano oliko tuo hyvä vai paha asia, mutta eikös näin käynyt?Jouko Heyno kirjoitti:Ensisijaisesti kait jokainen tuntee kuuluvansa perheeseensä. "Kansa" lähtee siitä. Kyse on laajenevasta yhteenkuuluvaisuuden tunteesta, joka perustuu todellisuuteen, ihmissuhteisiin. Mikään uskonto sen sijaan ei lähde mistään uskonnon ulkopuolisesta.
Mielestäni kansallissosialismin ja suurimman osan uskonnoista ja poliittisista suuntauksista välillä on suuri ero, joka pitäisi muistaa. Siinä missä juutalaisuus, budhalaisuus, demokratia tai vaikkapa kommunismi pohjautuu jollekin tietylle selkeälle opille, ei kansallissosialismissa tällaista oppia ollut. Hyvänkin opin nimissä voi teurastaa vaikka koko ihmiskunnan, jos vain halua ja mielikuvitusta riittää. Kansallissosialismi taas ei perustunut mihinkään tiettyyn oppiin, jota olisi tulkittu tarkoituksenmukaisesti, vaan puolueen oppeja ja ideoita sävellettiin ja kehiteltiin alusta pitäen kunkin tilanteen mukaan. Tästä syystä minusta ei voida puhua fundamentalistisista kansallissosialisteista.Jouko Heyno kirjoitti:Pyydän soveltamaan samaa avarakatseisuutta kansallissosialismiin.Klaus Lindgren kirjoitti:Sama koskee eri uskontojen fundamentalisteja tänäänkin, niin muslimeja, juutalaisia kuin vaikkapa Yhdysvaltojenkin fundamentalisteja – onneksi kaikki muslimit, juutalaiset ja kristityt eivät ole fundamentalisteja, vain pieni osa kustakin uskontokunnasta.