Pernajan kirkko. Kuva: Heikki Jääskeläinen.

Kirkon kastemalja, jossa Agricola on
todennäköisesti kastettu.
Kuva: Heikki Jääskeläinen

Agricola-patsas. Kuva: Heikki Jääskeläinen.

Agricolantie. Kuva: Heikki Jääskeläinen.

Liivinmaalainen raha 1400-luvun lopusta
tai 1500-luvun alkupuolelta.
Kuva: kaivausjohtaja
Hanna-Maria Pellinen / Agricola-projekti

Pernaja

Mikael Olavinpoika syntyi noin vuonna 1510 Pernajan Torsbyn kylässä. Varakkaan talonpoikaisperheen ainoa poika (Mikaelilla oli kolme siskoa) kastettiin pitäjän kirkon suojeluspyhimyksen mukaan. Mikaelin isä Olavi omisti Torsbyn kylän maakirjatalon numero 1. Tilaa, joka sijaitsi Pernajanlahden itärannalla, nimitettiin myöhemmin nimellä Sigfrid Agricolan sisarenpojan mukaan. Tila oli niin varakas, että siellä voitiin pitää käräjiä. Perheen pääelinkeinona oli maanviljelys; elätettiin lehmiä, lampaita ja hevosia. Kaiketi myös kalastusta harjoitettiin, koska tilaan kuului ranta-alueita.

Pernaja oli suurelta osin ruotsinkielinen, eikä tiedetä varmaksi puhuttiinko Agricolan perheessä ruotsia vai suomea, ja missä vaiheessa Mikael olisi suomea oppinut puhumaan. Mahdollista oli myös, että perhe oli kaksikielinen. Agricolan äidinkieli on silti toisarvoinen seikka -- hän hallitsi kuitenkin suomen kielen täydellisesti.

Keskiajalla oli harvinaista, että tavallisella maalaistilan kasvatilla oli mahdollisuus päästä etenemään opinnoissaan. Lapsen lähettäminen vieraalle paikkakunnalle opiskelemaan kävi vanhemmille kalliiksi. Agricolan ensimmäinen opettaja oli tiettävästi Pernajan seurakunnan kirkkoherra Bartholomeus (Pärttyli), jonka onnistui taivutella Agricolan vanhemmat lähettämään poikansa koulutielle Viipuriin.

Pernaja tänään

Lieneeköhän alimman kuvan Pernajasta löydetty raha pudonnut Mikaelin taskusta? Vuonna 1996 käynnistyneen Pernajan Agricola-projektin tarkoituksena on tutkia Pernajassa 1500-luvun alussa syntyneen Mikael Agricolan aikaa arkeologisin keinoin. Tutustu projektin muihin löytöihin tästä.

Pernajan kunnan kotisivut: www.pernaja.fi

 

Teksti: Marianne Mäkinen

 

Lähteet:

Gummerus J.: Mikael Agricola. Elämäkerrallinen kuvaus. Jyväkylä. 1908.

Harviainen T., Heininen S., Huhtala A.: Opi nyt vanha ja nuori. Mikael Agricola tänään. Keuruu. 1990.

Tarkiainen V., Tarkiainen K.: Mikael Agricola. Suomen uskonpuhdistaja. Keuruu. 1985.

 

 

23.11.2006 15:51 Hannu Aaltonen