Turku

Myöhäiskeskiaikainen Turku oli parin tuhannen asukkaan kaupunki. Asutus keskittyi tuomiokirkon ympärille ja Aurajoen rannoille. Kaupunki oli maan hengellinen keskus, sillä siellä sijaitsi piispan istuin ja katedraalikoulu. Linna piti huolen puolustuksesta ja kuninkaanvoudit veronkannosta. Itämeren maihin ylläpidettiin kaupallista yhteyttä ja satamassa vieraili useasti kauppalaivoja.

Agricola piispan kirjurina ja kanslerina 1528-36

Viipurin koulun rehtori Johannes Erasmuksenpoika siirtyi Turkuun piispa Martti Skytten kansleriksi ja otti nuoren Agricolan mukaansa piispan kirjurin virkaan. Erasmuksenpojan kuoltua Agricola otti vastaan kanslerin pestin vuonna 1529. Samoihin aikoihin hänet vihittiin papiksi, koska oli "oppinut oikean apostolisen opin alkeet" todennäköisesti maisteri Pietari Särkilahdelta. Nuori Agricola perehtyi tuolloin Erasmuksen ja Lutherin teksteihin. Kanslerina toimiessaan hän myös aloitti raamatunkäännöksen. Agricola lähetettiin piispa Skytten avustamana Wittenbergiin opiskelemaan vuonna 1536.

Turun katedraalikoulun rehtori 1539-48

Opiskeltuaan kolme vuotta Wittenbergin yliopistossa Mikael Agricola saapui Tukholman kautta takaisin Turkuun vuonna 1539. Kuten oli tapana, viimeksi itsensä ulkomailla maisteriksi lukenut henkilö joutui epäkiitolliseen rehtorin virkaan. Turun katedraalikoulu oli maan reformaation kannattajien keskus ja maineikas hiippakunnan korkein oppilaitos. Koulussa opetettiin latinaa ja pappiskoulutukseen jatkaville teoreettista sivistystä. Tosin Agricola ei pitänyt työtään miellyttävänä rasavillien teiniensä vuoksi.

Vuonna 1544 Kustaa Vaasalta tuli Agricolalle käsky toimittaa eteviä teinejä kruunun palvelukseen. Kirkko tarvitsi nuorukaisia papeiksi, eikä Agricola suostunut pyyntöön. Seuraavana vuonna hän kuitenkin myöntyi. Agricola toimi rehtorin toimen lisäksi tuomiokapitulin kirjurin virassa. Kuningas Kustaa Vaasan toimesta kapituli kuitenkin purettiin 1540-luvulla sen johtohahmoksi siirtyneen Agricolan estelyistä huolimatta. Erilaiset konfliktit kuninkaan kanssa johtivat Agricolan erottamiseen rehtorin virasta vuonna 1548.

Agricola asui rehtorina ollessaan Laurentiuksen talossa, lähellä Turun koulua. Koulu oli rakennettuna kiinni tuomiokirkon ympärysmuuriin. Omassa talossaan Agricola  jatkoi koulupäivien päätteeksi raamatun suomennustyötä ja laati Abckirian sekä Rukouskirjan. Uuden testamentin käännös tuli valmiiksi vuonna 1548. Opetus- ja käännöstyön lomassa Agricola tapasi Birgitta Olavintyttären, jonka kanssa myös avioitui.

Tuomiokapitulin jäsen 1549-54

Turun koulun rehtorin virasta erotettu Mikael Agricola ei jäänyt ilman työtä. Jatkaessaan yhä tuomiokapitulin jäsenenä hän toimi piispa Skytten neuvonantajana ja suoritti tämän puolesta tarkastusmatkoja. Agricola otti matkoilleen usein mukaansa Turun kirkkoherran Knuut Johanneksenpojan. Molemmat totesivat tuolloin, että maan kristinopin tuntemus oli varsin heikolla pohjalla. Tuomikapitulin jäsenmäärä väheni koko ajan ja viimeinen maininta kapitulin toiminnasta on vuodelta 1555.

Vuosina 1549-52 Agricola kirjoitti useita teoksia, kuten Käsikirian sekä Psalttarin. Loppuvuodesta 1550 Agricolalle ja hänen vaimolleen Birgitta Olavintyttärelle syntyi poika Kristian. Seuraavana vuonna Agricola osti Turun tuomiokirkon lähettyviltä Pyhän Katariinan talon. Näihin aikoihin Suomessa vallitsi suuri nälänhätä, mikä ilmeisemmin koski myös Agricolan perhettä.

Hiippakunnan piispa 1554-57

Vuonna 1550 Turun piispa Martti Skytte menehtyi. Kustaa Vaasalta kesti neljä vuotta kutsua koolle muutamia kirkon miehiä asian tiimoilta, mukaan lukien Mikael Agricolan, ilmoittaakseen uudesta hiippakuntajaosta. Tähän mennessä Suomessa oli toiminut vain Turun hiippakunta. Kuningas jakoi sen Turun ja Viipurin hiippakuntiin sekä nimitti Turun ordinariukseksi eli piispaksi Agricolan. Hiippakuntien jako ei erityisemmin miellyttänyt Agricolaa, koska siinä pyrittiin vähentämään piispan ja kirkon valtaa. Hän muun muassa toimitti messun hiippa päässään, mistä kuningas ei kovinkaan riemastunut.

Piispan toimessa Agricola teki useita tarkastusmatkoja ja inventoi seurakuntien omaisuuksia. Hän myös tiedotti ajankohtaisista asioista kirjeitse hiippakuntansa papeille. Piispana Agricola pyrki evankelisen jumalanpalveluksen toteuttamiseen, johon osaksi kuului suomen- ja ruotsinkielisten liturgien käyttö.

Ruotsin ja Venäjän välille vuonna 1555 syttynyt sota koski piispana myös Agricolaa. Pari vuotta sodan alkamisen jälkeen hänet lähetettiin rauhanneuvottelukunnan mukana Moskovaan.

Turku tänään

Katedralskolan i Åbo on Turun kaupungin ruotsinkielinen lukio. Sen edeltäjänä pidetään keskiajan katedraalikoulua. Lue lisää nykypäivänä toimivasta lukiosta ja katedraalikoulun historiasta: http://www.tkukoulu.fi/~katedral/index.html

Turun maakuntamuseo aloitti vuonna 2005 kolmivuotisen arkeologisen kaivaushankkeen, jonka keskeisenä tavoitteena on selvittää kaupungin varhaisia vaiheita. Lisää aiheesta: http://www.varhainenturku.info/

Turun kaupungin kotisivut: www.turku.fi
Wikipedian Turku-aiheiset sivut: http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku

Teksti: Marianne Mäkinen

 

Lähteet:

Gummerus J.: Mikael Agricola. Elämäkerrallinen kuvaus. Jyväkylä. 1908.

Harviainen T., Heininen S., Huhtala A.: Opi nyt vanha ja nuori. Mikael Agricola tänään. Keuruu. 1990.

Tarkiainen V., Tarkiainen K.: Mikael Agricola. Suomen uskonpuhdistaja. Keuruu. 1985.

23.11.2006 15:28 Hannu Aaltonen