Agricolan juhlavuoden perintö jää elämään
[29.2.2008] Viime vuonna vietetyn Mikael Agricolan juhlavuoden perintö elää vahvana etenkin tutkimuksessa, kielihankkeissa, kirkon piirissä, kouluissa ja kirjastoissa. Helmikuun lopulla työnsä päättävä juhlavuoden organisaatio on siirtämässä monipuolisen ja arvokkaan perinnön, jonka vaalijana tulee osaltaan toimimaan vuonna 2006 perustettu Mikael Agricola -seura. Agricolan juhlavuoden valtuuskunta suosittelee testamentissaan valtioneuvostoa käynnistämään kielipoliittisen ohjelman.
Agricolan juhlavuonna tehtiin tunnetuksi Agricolan työtä ja vaikutusta suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Agricolalla on tärkeä asema Suomen historiassa ja kulttuurissa erityisesti Suomen kirjallisuuden ja kielen kehittäjänä sekä kirkon uudistajana. Tämän päivän suomalainen kulttuuri, kirjallisuus sekä yhteiskunnallinen ja kirkollinen elämä kytkettiin juhlavuonna onnistuneesti Agricolan elämäntyöstä ammennettavaan perintöön.
Juhlavuoden käynnistyessä yhtenä haasteena oli Agricolan persoonan tavoittaminen vuosisatojen takaa. Tähän haasteeseen on vastattu monissa tutkimuksissa ja näyttelyissä, joita juhlavuoden aikana on valmistunut. Juhlavuotta on vietetty kirkoissa, kouluissa ja kirjastoissa. Se on näkynyt ja kuulunut myös televisiossa ja muissa tiedotusvälineissä. Agricolan jalanjäljissä on kuljettu niin Suomessa kuin Venäjällä ja muuallakin Euroopassa.
Juhlavuoden valmistelujen yhteydessä kannustettiin suomalaisia Agricola-talkoisiin ja Agricola-brändiä. Ja juuri tässä hengessä juhlavuotta vietettiin: sen virallisen ohjelman ohella syntyi lukemattomia pienempiä ja itsenäisiä, Agricolan hengessä vietettyjä tapahtumia ja hankkeita. Juhlavuoden pysyvinä maamerkkeinä säilyvät huhtikuussa Pernajassa avattu Agricola -polku ja -museo sekä Turun tuomiokirkossa vihitty Agricolan kappeli.
Agricolan juhlavuoden pääsihteeri
Ossi Tuusvuori
muistuttaa, että myös Agricolan vähemmän tunnettu rooli rauhanmiehenä tuli vahvasti esille ja kiinnosti erityisesti Venäjällä. Agricolaa juhlittiin niin Viipurissa kuin Kuolemajärvellä, jossa vierailijoita odottaa Agricolalle omistettu muistokivi ja pirttimuseo. Viipurissa on myöhemmin tänä vuonna tarkoitus paljastaa uudelleen sodan aikana tuhoutunut vuonna 1908 pystytetty Emil Wikströmin Agricola-muistomerkki.
Myös Agricolan oletetun lepopaikan eli Viipurin vanhan kaupunkikirkon raunioiden toivotaan nostettavan alennustilastaan. Alueesta tulisi tehdä laaja, monipuolinen ja kansainvälinen tutkimus-, restaurointi- ja konservointihanke. Koko raunioaluetta tulisi kehittää eräänlaisena suurena Mikael Agricola -muistomerkkinä, joka kertoisi jälkimaailmalle paitsi Agricolan ajasta sekä sitä edeltäneestä keskiajasta ja tulevaisuudesta nykypäivään asti traagisine historian vaiheineen, vaan myös toiminnasta muistomerkin luona säännöllisine seremonioineen ja tutkimuksineen.
Kielipoliittinen ohjelma tarpeen
Juhlavuoden teema "oma kieli, oma mieli" oli onnistunut, toteaa pääsihteeri Tuusvuori. Oman kielen ja kulttuurin sekä kansallisen identiteetin merkitys ja säilyttäminen on tärkeää myös tietoyhteiskuntakehityksen sekä Euroopan yhdentymisen ja maapalloistumisen myötä nopeasti muuttuvassa monikielisessä ja -kulttuurisessa toimintaympäristössämme. Agricolan perintö velvoittaa nykysuomalaista yhteisöä pitämään huolta suomen kielen asemasta niin, että se myös tulevaisuudessa voi olla yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettävä monipuolinen kieli. Oikeus omaan kieleen koskee kaikkia ihmisiä, ei vain niitä, joiden kieli on yhteiskunnan valtakieli.
Agricolan juhlavuoden keskeinen perintö liittyy kieleen. Juhlavuoden aikana tehtiin aloite oman kielen vuosikymmenestä ja siihen liittyen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on yhdessä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden laitoksen kanssa käynnistänyt suomen kielen toimintaohjelman laatimisen. Ohjelman on määrä valmistua vuoden 2008 aikana ja siinä tullaan tekemään ehdotuksia suomen kielen monipuoliseksi ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa. Ohjelmaa valmisteltaessa kuullaan kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita ja eri kielenkäyttäjäryhmiä. Tavoitteena on samalla koota tietoa ja näkemyksiä myös mahdollista myöhempää ja laajempaa kielipoliittista työtä varten.
Agricola-juhlavuoden valtuuskunta toivookin, että suomen kielen toimintaohjelma leviää mahdollisimman laajalle ja että sen pohjalta tehdään ratkaisuja kaikkialla siellä, missä kielivalintoja tehdään: valtion ja kuntien hallinnossa, akateemisessa maailmassa, yrityksissä ja poliittisissa elimissä. Lisäksi kouluviranomaisten tulisi kiinnittää laajemmin huomiota äidinkielten asemaan ja edistää lasten monipuolisen kielitaidon hankkimista niin, että kielitaidon yksipuolistumisen uhka hälvenee. Myös monikielisyysstrategiaansa valmistelevan Euroopan unionin elimissä kansalliskielten asema tulisi säilyä vakaana. Valtioneuvoston tulisi ryhtyä toimiin Suomen kansalliskieliä ja muita kieliä koskevan kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi.
Agricola-ilmiö elää
Pääsihteeri Tuusvuoren mukaan Agricola -käsitteestä onkin syntynyt ilmiö, joka jatkaa elämäänsä myös juhlavuoden jälkeen. Meissä kaikissa asuu "agricola", sillä käytämme kieltä mitä erilaisimmin muodoin ja välinein. Juhlavuoden suosittuja kielipoliisi -paitoja sekä muita Agricola 2007 oheistuotteita voi maaliskuun ajan hankkia edullisesti verkkokaupassa. Kuvanveistäjä Pirkko Viitasalon muotoilemaa Agricolan juhlavuoden mitalia on edelleen saatavilla, samoin juhlavuoden postimerkkiä ja -rahaa. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi valmistautuvan Turun ravintoloissa toivottavasti tarjoillaan jo lähiaikoina Agricolan hengessä toteutettua Turku-menua.
Juhlavuoden monipuoliset verkkosivustot www.agricola2007.fi tarjoavat myös tulevaisuudessa runsaasti Agricolaan liittyvää tietoa ja niiden ympärille tullaan ensi syksyyn mennessä perustamaan Mikael Agricola portaali, josta on tarkoitus luoda Agricolan virallinen "kanava". Kouluissa ja kirkoissa voidaan hyödyntää jatkossakin juhlavuoden monipuolista satoa ja kirkon piirissä tullaan valmistautumaan vuonna 2017 vietettävään uskonpuhdistuksen juhlavuoteen Agricolan hengessä.
Juhlavuoden perinnön valvoja Mikael Agricola -seura tehostaa toimintaansa ja kutsuu yhteistyökumppaneikseen ja jäsenikseen kaikki asiasta kiinnostuneet. Valtakunnallisen seuran kotipaikkana on Agricolan kotikaupunki Turku.
Juhlavuoden sihteeristö toimi Turun yliopistossa ja puheenjohtajana juhlavuoden valtuuskuntaa ohjasi Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen. Juhlavuodesta kertova raportti julkaistaan kevään aikana.
Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään perinteiseen tapaan taas 9. huhtikuuta, jolloin liput nousevat salkoon maisteri Mikaelin muistoa ja elämäntyötä kunnioittamaan.
Lisätietoja:
Agricola 2007 pääsihteeri Ossi Tuusvuori
puh. (02) 333 6305, 040- 760 8280
ossi.tuusvuori@utu.fi