Mikael Agricolan päivää vietettiin Turussa 9.4.

[11.4.07] Agricolan aikainen messu tuomiokirkossa ja valtakunnallinen pääjuhla konserttitalossa toivat Agricolan hengen ja kielen nykyaikaan.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti
Arajärvi saapumassa tuomiokirkkoon.

Pastori Anna-Liisa Varhiala, tuomiorovasti Rauno
Heikola, rovasti Kai Vahtola ja arkkipiispa Jukka
Paarma. Taustalla Chorus Cathedralis Iuniorum,
johtajana dir. cant. Heikki Raini

Rehtori Keijo Virtanen ja pääsihteeri Ossi Tuusvuori
laskevat seppeleen Agricolan patsaalle

Valtioneuvos Riitta Uosukainen antaa
eväitä nuoren Mikael Agricolan opintielle.

Oopperalaulaja Marko Putkonen esitti Pernajan
tervehdyksen.

Juhlallisuudet alkoivat Mikael Agricolan messulla Turun tuomiokirkossa. Se perustui vuodelta 1549 peräisin oleviin Agricolan ohjeisiin, jotka hän oli painanut kahteen kirjaansa, Rukouskirjaan (1544) ja Messu eli Herran ehtoollinen -kirjaan (1549). Kirkko oli ääriään myöten täynnä kutsuvieraita ja muuta yleisöä, jotka olivat tulleet seuraamaan vanhan ajan suomella toimitettua jumalanpalvelusta. Rovasti Kai Vahtola toimi liturgina ja arkkipiispa Jukka Paarma saarnasi nykysuomeksi. Messun jälkeen laskettiin seppele kirkon etelärinteellä olevalle Agricolan patsaalle ja istutettiin saarni sen viereen. Kirkkokahvit oli katettu Akatemian talon edustalle.  

Konserttitalossa pidetyn pääjuhlan tavoitteena oli olla kotoinen kansanjuhla, joka herättelee tunteita ja tarjoaa tiedollisia elämyksiä. Juhlan rakenne oli jaettu kolmeen osioon: Kieli ja oppiminen; Kansainvälisyys ja oikeus omaan kieleen sekä Rauha. Lavalla oli koko ajan päähenkilö Mikael Agricola, jonka elämää seurattiin alkaen lapsuudesta Pernajassa aina kuolemaan asti. Ajat opiskelukaupunki Wittenbergissä ja piispana Turussa olivat luonnollisesti huomioituina. Agricolan elämäntyön monipuolisuus ja merkitys nykypäivänä tulivat hyvin esille. Markku Arokannon ohjaamassa kuvaelmassa juhlapuheet oli hienosti ujutettu osaksi draamallista juonta, ja myös laulu- ja tanssiesitykset oli sovitettu keskiaikaiseen tyyliin. Juhlan yhteydessä jaettiin nuorille maahanmuuttajille tarkoitettujen suomen kielen kirjoituskilpailun palkinnot suomalaisille ja virolaisille lukiolaisille.

Mikael Agricolan juhlavuoden suojelija, Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi osallistuivat kaikkiin Agricolan päivän tilaisuuksiin Turussa. Pääjuhlan tervetulosanat lausui juhlavuoden valtuuskunnan puheenjohtaja, rehtori Keijo Virtanen, ja juhlapuhujina kuultiin muun muassa valtioneuvos Riitta Uosukaista, professori Kaisa Häkkistä ja professori Simo Heinistä. Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola toi tervehdyksen omien sanojensa mukaan Suomen eurooppalaisimmasta kaupungista, eli Turusta.

Arkkipiispa Paarman saarna "Työnäkynä elämä" löytyy liitetiedostona sivun alalaidasta.

08.05.2007 11:11 Saara Salmi