Karjalakuume veti Neuvostoliittoon 1930-luvulla

Karjalan kuumeesta kertova Karelian fever -verkkojulkaisu löytyy Yhdysvaltain Minnesotan yliopiston sivuilta. Se käsittelee erästä suomalaisten lähihistorian traagisimmista episodeista: Neuvostokarjalaan muuttaneiden kohtaloa uudessa kommunismin ihmemaassa. Sivusto on esittelee teknisistä puutteistaan huolimatta kiinnostavan palan suomalaisten venäläisten ja Neuvosto-Karjalan historiaa.

On oikeastaan aika kummallista, ettei mitään vastaavaa sivustoa ole aikaisemmin tehty, sillä epäilemättä 1920- ja 1930-luvuilla Neuvostoliittoon siirtyneiden henkilöiden kohtalo ansaitsee enemmänkin huomiota. Asiasta on kyllä julkaistu suomalaista tutkimusta jo vuosia sitten. Esimerkiksi Markku Kangaspuro, Reino Kero, Auvo Kostiainen sekä Timo Vihavainen ovat käsitelleet tätä kansamme historiassa hiukan vähemmälle huomiolle jäänyttä vaihetta.

Neuvostoliittoon mentiin usealla eri tavalla, eri vaiheissa ja myös eri syistä. Kansalaissodan aikana, ja heti sen jälkeen Suomesta rajan yli siirtyneet pakenivat henkensä kaupalla voittajien kostoa. Myöhemmin Neuvostoliiton puolelle loikattiin salaa ja laittomasti metsiä myöten parempia elämänolosuhteita etsimään sekä idealistisista syistä sosialismia rakentamaan, varsinkin aikana jona poliittinen ilmapiiri Suomessa oli hyvin äärioikeistohenkinen. Neuvostoliiton propagandakoneisto levitti uudesta Neuvosvaltiosta siloteltuja haavekuvia, jotka upposivat hyvin taloudellisesti epävakaissa oloissa eläviin ihmisiin. Suomeen suunnattiin Karjalasta painetun propagandamateriaalin lisäksi myös radiolähetyksiä. Näiden radiolähetysten kuunteleminen kriminalisoitiin Suomessa vuonna 1931.

Neuvostoliitosta harjoitettiin propagandan lisäksi myös organisoidumpaa siirtolaisuuden edistämistä, jonka päämääränä oli saada ammattitaitoista työvoimaa ja teknologiaa siirtymään Yhdysvalloista ja Kanadasta Neuvostoliittoon. Värväystoiminta saavutti melko hyvää vastakaikua erityisesti 1930-luvun alun laman aikana suomalaisten siirtolaisten keskuudessa, ja tuhannet ihmiset muuttivat vapaaehtoisesti Neuvosto-Karjalaan. Siirtolaisuus saavutti ajoittain jopa kuumeen kaltaisen joukkoliikkeen muotoja. Minnesotan sivustokin puhuu "Karjalan kuumeesta". Sivuston antamien tietojen mukaan Pohjois-Amerikasta olisi muuttanut Karjalaan 10 000 henkilöä, Turun yliopiston yleisen historian professori Auvo Kostiainen arvelee että Yhdysvalloista ja Kanadasta olisi lähtenyt kummastakin noin 3000 henkeä. Kaikkiaan on arvioitu suomalaisia muuttaneen Karjalaan yhteensä yli 20 000 henkeä. Täsmällisten lukujen esittäminen on joka tapauksessa mahdotonta.

Suomalaisen Edvard Gyllingin (1881-1938) johdolla Karjalassa nautittiin laajasta poliittisesta ja taloudellista autonomiasta. Gyllingin kehittelemä osuustoiminnallisen sosialismin kokeilu tuotti niissä olosuhteissa yllättävän hyviä tuloksia, osittain esimerkiksi siksi, että paikallisille ihmisille annettiin enemmän valtaa. Teknologiaa ja pääomia, niin henkisiä kuin materiaalistakin virtasi Karjalaan. Perustettiin muun muassa metsäkombinaatti Karelles, joka menestyi erinomaisesti. Alueen väestön keskuudessa vallitsi optimismi ja suomenkielinen kulttuurielämä kukoisti. Karjalassa alkoi joidenkin tulkintojen mukaan mennä vähän liiankin hyvin. On tietysti koko ajan pidettävä mielessä, että nuori Neuvostoliitto oli alusta lähtien yhden puolueen diktatuuri, jota rakennettiin vankityövoimalla, Karjalan taloudellis-poliittiset kokeilut olivat poikkeuksellisia suuressa vankileirien saaristossa.

Edvard Gyllingin nationalismi

Karelian fever -sivusto esittää, että Gyllingin motiivit eivät olleet ensisijaisesti niinkään taloudellisia tai poliittisia, vaan nationalistisia. Se selittää Pohjois-Amerikan karjalakuumeen synnyn Edvard Gyllingin suomalais-nationalistinen ajattelun ja toiminnan seuraukseksi. Sivuston haastatteluissa toteavat mm. historioitsijat Alexia Pogorelski ja Alexandra Afanasieva, että esimerkiksi vuoteen 1929 saakka karjalaiset saivat valita venäjän tai suomen kirjakielekseen mutta vuonna 1929 lähtien suomesta tuli pakollinen kieli. Gylling koki ensimmäisen viisivuotis-suunnitelman mukanaan tuomat uudistukset ensisijaisesti uhkaksi suomalaiselle Karjalalle, modernisaatio olisi heidän mukaansa tuonut alueelle etnisesti venäläistä väestöä. Oliko Gyllingin suunnitelmissa punaisen Suur-Suomen synnyttäminen?

Vuonna 1933 Karjala menetti taloudellisen autonomiansa, Gyllingiä alettiin syyttää nationalismista ja Stalinin terroriaallon käynnistyttyä tuhannet kommunismiin uskoneet menettivät henkensä tai joutuivat vankileirien saaristoon. Gylling teloitettiin vuonna 1938. Markku Kangaspuron mukaan Karjalan suomalaiset joutuivat etnisen puhdistuksen uhreiksi ja suomalaisten lukumäärä Karjalassa laski 1930-luvulla puoleen entisestä. Parempaan maailmaan uskoneille ja sen rakentamiseen konkreettisesti osallistuneille lienee ollut synkkä herätä kovaan todellisuuteen jossakin Siperian vankityöleirillä, jos olivat selvineet hengissä.

Sivuston toteutus

Karelian fever- sivusto ei ole mitenkään erityisen laaja, eikä sen tekninen toteutus ole ihan huippuluokkaa avaussivun äänitiedostolla toteutettua romanttista suomikaihoa lukuun ottamatta, vaikutelma on pikemminkin hiukan amatöörimäinen. Sivusto antaa kuitenkin perustiedot siitä mitä Karjalassa tapahtui 1920- ja 1930 -luvuilla ja näkökulma on Pohjois-Amerikasta neuvostoliittoon siirtyneiden siirtolaisten. Pääosa kiinnostavasta kuvamateriaalista on peräisin Ruth Niskasen ja Ernest Haapaniemen Petroskoihin vuonna 1997 rakentamasta näyttelystä. Ruth ja Ernest muuttivat itse lapsina vanhempiensa mukana Karjalaan vuonna 1931.

Edvard Gyllingille on omistettu oma osionsa sivustolta. Siinä pyritään kuvaamaan myös tavallista elämää Karjalassa. Sivusto tarjoaa suppeahkon bibliografian englanninkieliseen Karjalan historiaa käsittelevään kirjallisuuteen sekä alueen karttoja.

Sivustolta löytyy muutamien historiantutkijoiden haastatteluja videonauhoitteina. Näiden videoiden pitäisi toimia RealAudio-muodossa mutta valitettavasti tätä kirjoitettaessa eivät videotiedostot toimineet. Videoiduista haastatteluista on kuitenkin onneksi saatavilla myös tekstiversiot.

Englanninkieliselle maailmalle tämä Neuvostohistorian vaihe on varmaankin yhtä tuntematon kuin Talvisota, joten on erittäin hienoa, että sivusto on pystytetty ja antaa asiasta tietoa.

Karjalan kuumeesta ja Neuvosto-Karjalasta kertovia verkkosivuja, artikkeleita ja resurseja

Ylen Karjala sivusto

Illume-yhtiön TV-dokumentit

Arkistoja

Tapio Onnela
(linkkejä osittain päivitetty 21.9.2019)

Tämän numeron pääsivulle
Agricolan Tietosanomien pääsivulle
Agricolan Tietosanomien arkisto

Lehden toimituskunta