haku Agricola - Suomen historiaverkko kartta
uutta hakemisto


Hypnerotomachia Poliphili - upea faksimile ja tutkimus verkossa
AGRICOLA


Maailman kaikkien aikojen kauneimmaksi mainitusta kirjasta 1400-luvun lopulla ilmestyneestä Hypnerotomachia Poliphilista on tehty verkkoversio. MIT pressin ja Delftin teknisen yliopiston yhteistyönä laatima verkkoversio liittyy Liane Lefaivren julkaisemaan ja MIT pressin kustantamaan teokseen Leon Battista Albertista.

Venetsialaisen kirjakustantajan Aldus Manutiuksen vuonna 1499 julkaisema Hypnerotomachia Poliphili on lukuisien kirjaharrastajien ja bibliofiilien mielestä yksi kaikkien aikojen kauneimmista kirjoista ja myös yksi maailman halutuimmista inkunaabeleista. Vuonna 1998 yksi sen kopioista, jonka omistajat tunnettiin aina 1600-luvulta alkaen, myytiin Christien kirjahuutokaupassa 220 000 dollarin hintaan.

Hypnerotomachia Poliphilin arvostus perustuu moneen seikkaan. Erityisen kuuluisia se on antiikva-kirjasimistaan , jotka Nicholas Jensonin keksinnön pohjalta muokkasi Francesco Biffi da Bologna, Aldus Manutiuksen kirjasinten leikkaaja. Kirjasimet eivät kuitenkaan riitä selittämään Hypnerotomachia Poliphilin suosiota. Sen ainutlaatuiseen ulkönäköön kuuluvat myös omalaatuiset typografiset ratkaisut , hyvin korkeatasoiset ja taidokkaat puuleikkauskuvat (172 kpl) sekä tapa yhdistää teksti ja kuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Hypnerotomachia Poliphili on ollut kiinnostuksen kohteena myös siksi, että se sisältää oppineen tutkielman arkkitehtuurista. Tätä tutkielmaa on pidetty yleensä yhtenä renessanssiajan korkeatasoisimmista yhdessa Leon Battista Albertin teoksen De re aedificatoria kanssa. Sen sijaan kirjassa kerrottu tarina, jota voinee kuvata jonkinlaiseksi boccaciolaiseksi romanssiksi, ei ole saanut liiemmälti huomiota ainakaan tutkijoiden parissa - nymfeistään ja orgioistaan huolimatta.

Hypnerotomachia Poliphili kertoo unesta, jossa kirjan sankari Poliphilo kamppailee saavuttakseen rakkautensa kohteen Polian. Seikkailut johtavat Poliphilon toinen toistaan kummallisempiin tilanteisiin, joiden huipentumana on lopulta Polian ja Poliphilon avioituminen. Hypnerotomachia voidaankin kääntää tarkoittamaan unessa suoritettavaa taistelua rakkauden tähden. Hypnerotomachia Poliphilin historiallista ainutlaatuisuutta puolustaa myös se, että teoksesta noin kolmannes omistetaan Polian (naisen) vaatimukselle ilmaista omaa seksuaalisuuttaan.

MIT Press sekä Design Knowledge System Group Delftin teknisestä yliopistosta ovat yhdessä tuottaneet elektronisen faksimilen Hypnerotomachia Poliphilista. Kyseessä ei kuitenkaan ole yksinomaan tavanomainen faksimile-julkaisu vaan teoksen muokkaamisessa elektroniseen muotoon on hyödynnetty aktiivisesti MIT Pressin julkaisemaa Liane Lefaivren teosta Leon Battista Alberti's Hypnerotomachia Poliphili (1997).

Hypnerotomachia Poliphilin tekijää ei ole tähän mennessä kyetty varmuudella identifioimaan. Yleensä kirjoittajana on pidetty joko venetsialaista munkkia nimelta Fransesco Colonna tai samannimistä roomalaista paronia. Liane Lefaivre esittää kuitenkin teoksessaan, että Hypnerotomachia Poliphili olisikin kuuluisan renessanssiarkkitehdin Leon Battista Albertin tuotos. Lefaivren argumentit perustuvat Albertin monipuoliseen persoonaan ja itse kirjassa esiin tulevaan kielelliseen ja kirjalliseen hienostuneisuuteen. Lisäksi Hypnerotomachiassa ilmenevät geometrian ja insinööritaidon tuntemus, erilaiset mekaaniset keksinnöt, kiinnostus perspektiiviin sekä suorastaan elokuvamaiset pyrkimykset kuvata ihmisruumiin liikettä tukevat Lefaivren mielestä Albertin tekijyyttä.

Parasta itse verkkosivuissa onkin, että nämä tieteelliset argumentit pyritään todistamaan hyödyntämällä internetin ja tietokoneen mahdollisuuksia. Erilaiset linkit johdattavat kiinnostuneen lukijan saamaan tietoa niin kirjan kuvista kuin taitosta, erilaisista elokuvallisista ratkaisuista ja vaikkapa tekstiin kätketyistä salaperäisistä viesteistä . Lisäksi verkkosivuilla esitellään kuvia myös myöhemmistä eri kielille käännetyistä Hypnerotomachioista Itse faksimileen on liitetty englanninkielinen selitys kustakin kappaleesta , mutta teoksen yksityiskohtainen ymmärtäminen vaati latinan ohella kreikan sekä heprean, arabian ja jopa hieroglyfien tulkitsemisen taitoa.

Hypnerotomachia Poliphilista tehty elektroninen julkaisu kertookin siitä, mihin parhaimmillaan voidaan päästä hyödynnettäessä tietoverkkoja myös tutkimuksen tekemisessä tunnetuksi. Sivuilla yhdistyvät lähdejulkaisu ja tieteellinen teos niin, että tekniikan suomista muodoista on todellista hyötyä. Elektroninen julkaisu tuo toki Hypnerotomachia Poliphilin myös niiden saataville, joilla ei ole ylimääräisiä miljoonia suunnttavana kirjahankintoihin, mutta tärkeänä pitäisin myös sitä, että se antaa kiinnostavaa ja tuoretta tietoa itse teokseen liittyvästä tutkimuksesta. Parhaassa tapauksessa hyvät sivut jopa lisäävät Lefaivren teoksen myyntiä ja projekti osoittautuu kannattavaksi myös MIT Pressille.

Ajatus tutkimuksen julkaisemisesta tiivistetyssä muodossaan yhdessä keskeisen lähteen kanssa vaikuttaa jännittävältä mahdollisuudelta monenkin teeman suhteen. Ehkäpä juuri kirjahistoriaan liittyvät aiheet voivat todella hyödyntää internetin visuaalisia mahdollisuuksia niin että kuvien, tekstityyppien ja eri painosten vertailu voitaisiin verifioida myös visuaalisesti. Jään kiinnostuksella odottamaan vastaavia uusia julkaisuja ja seikkailemaan Hypnerotomachia Poliphilin jännittävässä maailmassa.
Meri Heinonen

Sisällysluettelo 2/00
Agricolan Tietosanomien pääsivulle

Agricolaverkon vintti