Suomen kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa vuosina 1771-1860 ilmestyneet sanomalehdet ja julkaisee ne Internetissä. Kun sanomalehtikirjasto on valmis se tulee kattamaan 44 nimikettä ja 90 000 sivua. Vuosien 1771-1860 lehdistä on tällä hetkellä saatavilla runsas kolmannes, yhteensä noin 36 000 sivua.Palvelun hakemisto-osa eli "Sanomalehtien artikkelihakemisto" kattaa vielä pidemmän ajan eli vuodet 1771-1890.
Suomen kansalliskirjaston, (Helsingin yliopiston kirjasto) Mikkelin osasto digitoi kaikki Suomessa vuosina 1771-1860 ilmestyneet sanomalehdet ja ne tulevat yleisön saataville Internetin kautta.
Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860 on vielä keskeneräinen, tällä hetkellä vuosien 1771-1860 lehdistä kirjastossa on saatavilla runsas kolmannes, yhteensä noin 36 000 sivua. Kaikkiaan kyseiseltä aikaväliltä tulee saataville noin 90 000 sivua.
Palvelu on historiantutkimuksen kannalta erinomainen, kaikki sanomalehtiä lähteinä käyttäneet tutkijat tietävät, miten raskasta pölyisten, painavien vuosikertojen läpikahlaaminen on. Digitaalinen muoto tarjoaa tutkijalle myös mahdollisuuden etsiä lehdistä monipuolisempia asioita kuin käsipelillä etsiminen.
Sanomalehtikirjastosta tekee erityisen kätevän ja helppokäyttöisen sen selailu ja hakuominaisuudet. Hakuja voi tehdä vapaana tekstihakuna ja tietokantaa voi selata myös lehtien numeroiden perusteella ja, mikä parasta, myös aiheiden mukaan.
Sanahakuja voi tehdä sumeaa hakulogiikkaa käyttävän hakumoottorin avustamana. Tämä tarkoittaa sitä, että haku etsii paitsi tiettyä merkkijonoa, myös tuota merkkijonoa muistuttavia sanoja ja hakuohjelmalle voi myös kertoa lähellä olevia sanoja. Tämä sumean haun mahdollisuus onkin hyvin tarpeen, sillä usein hyvin huonolaatuisen ja faktuuraa käyttävän tekstin skannaaminen edes jotenkin ymmärrettävään muotoon on kohtalaisen vaikeaa ja hankalaa.
Hakija ei onneksi ole pelkän tietokantahaun armoilla, sillä digitoidun aineiston lisäksi lehtien sivut ovat esillä myös digitaalisina kuvina, joita voi suurentaa lukukelpoiseen kokoon, ja vaikka tulostaa. Haun tulosta voi tarkastella digitoituna, OCR-ohjelman (Optical Character Recognition, muuttaa skannerin tekemän kuvan tekstimuotoon) tulkitsemana tekstinä, pienenä kuvana, keskikokoisena kuvana tai suurena kuvana. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että etsii ensin hakukoneella tarvittavan tiedon ja sitten lukee kyseisen kohdan kuvatusta lehden sivusta.
Sanomalehtikirjaston artikkelien tulostaminen ei valitettavasti toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos printtaa pienimmän kuvan, sen resoluutio ei riitä tekstin lukemiseen. Isommat kuvat , joiden resoluutio riittäisi eivät tulostu kokonaan, vaan käyttäjä joutuu printtaamaan kuvat jonkin kuvankäsittelyohjelman avulla.
Mikä parasta, lehtien artikkeleista on saatavilla myös oma aiheen mukainen luettelonsa, joten lehtiä voi selata myös aiheiden mukaan. Lehtikokoelman tämä osa perustuukin vanhaa sanomalehti-indeksiin, jota on hyödynnetty nyt uudestaan modernin teknologian avulla.
Palvelun hakemisto-osa eli Sanomalehtien artikkelihakemisto kattaa vuodet 1771-1890, eli paljon pidemmän ajan kuin vain tuon digitointiprojektissa mukana olevan ajan. Esimerkiksi hakemiston Topographica-osasta voi etsiä paikkakuntien mukaan luokiteltuja asioita. Palvelua voi siis hyödyntää erinomaisesti myös vaikkapa paikallishistorian tutkija, vaikka suoraa pääsyä kaikkien lehtien artikkeleihin ei vielä olekaan. Sanomalehtikirjastossa on erittäin selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä, kaikki turha verkko- ja tietokonehörhöily on jätetty pois. Lehdenlukija ei joudukaan omituisen ahdistuksen valtaan, joka iskee hyväuskoisen tiedonhakijan mieleen niin usein sellaisten tietokantahakujen edessä joissa tyhjässä laatikossa vilkkuu kursori, ja ainut opastus on laatikon alaosaan kirjoitettu sana "hae". Mitään muuta informaatiota hakijalle ei suvaita antaa, vaan oletetaan, että hakija itsestään tietää mitä tietokanta sisältää ja minkälaisia tietoja sieltä on saatavilla. Tai sitten ohjeet ovat niin pitkät, perusteelliset ja monimutkaiset, että hakija luopuu ensimmäisten kymmenen sivun lukmisen jälkeen leikistä. Tästä hyvänä (huonona) esimerkkinä olkoon ruotsalainen sanomalehtien digitointiprojekti, jossa julkaistaan verkossa mm. Posttidningar-lehteä vuosilta 1645-1721. Tämäkin hanke on saanut rahoitusta samasta lähteestä ja on osa yhteispohjoismaista Tiden-projektia, kuin suomalainen hanke. Myös tanskalaisia ja norjalaisia lehtiä on digitoitu hankkeen puitteissa, linkit niihin löytyvät Tiden-projektin sivulta. Ruotsalainen Posttidningar-lehden tietokanta perustuu vapaatekstihakuun ja mikrofilmeistä kuvattuihin tiff-kuviin. Lehtiä ei ole mahdollista selata, eikä tiff- muodossa olevia kuvia pysty katsomaan ilman erilisen ohjelman asentamista koneeseen. Haku kyllä löytää kiinnostavaa aineistoa lehdistä, itse kokeilin hakusanaa Åbo ja tulokseksi tuli varsin runsaasti osumia. Valitettava puute on se, että lehtien selailu on vaikeaa (tai ainakaan minä en löytänyt sellaista mahdollisuutta. Edes ajan mukaan etenevää mahdollisuutta selailla lehtiä ei ole tarjolla. Kotimainen Historiallinen sanomalehtikirjasto on valovuosia edellä käyttäjäystävällisyydessä muita pohjoismaisia sanomalehtin digitointiprojekteja. Uskoisin siitä olevan paljon hyötyä historiantutkijoille. Tekstejä on sekä kuvattuina sivuina, että tekstimuotoisina toistaiseksi seuraavista lehdistä.
Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860
Agricolan Tietosanomien pääsivulle
|
