haku Agricola - Suomen historiaverkko kartta
uutta hakemisto


Red Emma - radikalismin historiaa Berkeleyn yliopiston palvelimella
AGRICOLA


Liettualaissyntyinen tehdastyöläinen, sairaanhoitaja ja anarkisti Emma Goldman, "Red Emma" (1869 - 1940), oli amerikkalaisen radikalismin ja feminismin keskeinen varhainen vaikuttaja. Hän kannatti sananvapautta, syntyvyyden säännöstelyä, tasa-arvoa, ammattijärjestötoimintaa ja kahdeksantuntista työpäivää. Emma Goldmanin elämää ja tuotantoa esitellään Internetissä monipuolisesti.

Liettualaissyntyinen tehdastyöläinen, sairaanhoitaja ja anarkisti Emma Goldman, "Red Emma" (1869 - 1940), oli amerikkalaisen radikalismin ja feminismin keskeinen varhainen vaikuttaja. Aikansa tunnettuimpiin anarkisteihin lukeutunut Goldman puolusti niin sananvapautta, syntyvyyden säännöstelyä, tasa-arvoa, ammattijärjestötoimintaa kuin kahdeksantuntista työpäivääkin. Emma Goldman oli selvillä ei-toivottujen raskauksien aiheuttamista vaikeuksista, ja vankilassa saamansa sairaanhoitokoulutuksen pohjalta hän esitelmöi myös - lainvastaisesti - raskaudenehkäisyn ja perhesuunnittelun keinoista. Tämän toiminnan muistoksi Iowassa toimii edelleen 1970-luvulla aloittanut Emma Goldman Clinic .

Emma Goldman karkotettiin USA:sta vuonna 1919 kahden vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen, minkä jälkeen hän ehti osallistua niin Venäjän vallankumouksen myrskyihin kuin Espanjan sisällissotaankin. Hän jätti jälkeensä runsaasti lähteistöä - julkaisuja, kirjeitä, esitelmiä, esseitä, pamfletteja ja virallisia asiapapereita. Vuosina 1906 - 1917 Emma julkaisi perustamaansa kuukausittaista aikakauslehteä Mother Earth, jossa ilmestyi niin poliittisia kirjoituksia kuin kaunokirjallisuuttakin ja joka toimi yhdysvaltalaisen anarkistiliikkeen tärkeänä innoittajana. Kirjeenvaihtokumppanien joukkoon kuului aikakauden merkittäviä hahmoja Leninistä Helen Kelleriin. Emma Goldmanin yksityinen kirjeenvaihto valottaa avoimesti hänen yksityiselämäänsä ja ihmissuhteitaan.

Vuodesta 1980 The Emma Goldman Papers Project on koonnut, järjestellyt ja toimittanut tätä aineistoa - kymmeniätuhansia dokumentteja eri puolilta maailmaa. Projekti on tuottanut painettuja julkaisuja ja 69 mikrofilmirullallista kuvattua alkuperäisaineistoa. Laajan sivuston osittaisena tarkoituksena on esitellä mikrofilmiluetteloita ja muuta saatavilla olevaa paperimateriaalia. Internetistä löytyy mm. luettelot Emma Goldmanin kanssa kirjeenvaihtoa käyneistä henkilöistä mikrofilmitietoineen, elämäkertakronologia, tiedot yli 500 Emma Goldmanin omasta julkaisusta ja yli 800 häneen viittaavasta artikkelista. Tiedotusvälineet uutisoivat ahkerasti Emma Goldmanista sekä hänen anarkististen näkemystensä ja myös sukupuolensa vuoksi - anarkistinainen vaikutti lukijoiden silmissä erityisen epäluonnolliselta ja vaaralliselta hahmolta, mikä toi lisää mainosarvoa uutisoinnille.

Sivustoa unohtuu helposti lukemaan, sillä myös muut kuin alkuperäisaineistoa etsivät tutkijat löytävät runsaasti kiinnostavaa aineistoa. Online Exhibition sekä A Curriculum for Middle and High School Students tarjoavat hyvää perustietoa niin Emmasta itsestään kuin hänen kannattamistaan aatteista. Emma Goldmanin elämästä kertova kronologia, valikoidut pilapiirrokset, artikkelit, valokuvat ja skannatut asiakirjat tuovat vierailijan eteen kuvan naisesta, jonka yhteiskunnallinen aktiivisuus, aatteellisuus ja valovoimaisuus yksinkertaisesti mykistää.

Kotisivustoon kuuluvat väistämättömänä osana avustuspyynnöt ja kuvilla varustetut kannattajapuheenvuorot, joissa selitetään amerikkalaiselle yleisölle, ettei tarvitse olla anarkisti tukeakseen The Emma Goldman Papers Projectia. Erilliset Emmarabilia-sivut tarjoavat tuoteluettelon, josta kukin voi tilata itselleen kohtuuhintaisen Emma-mukin, Emman ruokareseptin, posterin, "Woe to the tyrants!" -paidan tai kirjeenavaajan. "Adorn your refrigerator with this bold portrait [magnet] of Goldman!" Tämän myyntitoiminnan ei toivoisi kasvavan liian keskeiseksi, jotteivät Emman vanhat paperit kokisi samaa kohtaloa kuin hänen vanha toimintaympäristönsä.

Teoksessaan No logo Naomi Klein mainitsee Emman asuneen aikanaan myös Toronton vanhalla tehdasalueella, jonne pysytetyt sormustin- ja nappimuistomerkit kuvaavat Kleinin mielestä "vaatetustyöläisten taistelun muuntamista halpatuontikrääsäksi". Mutta tämä ilmiö ei ole yksinomaan eikä edes pääasiallisesti historiallisten hankkeiden ongelma, toivottavasti siitä ei sellaista tulekaan.

Toinen asia, joka vierailijaa jää askarruttamaan, on Emma Goldmanin lausuntojen ajoittainen suoraviivainenkin valjastaminen nykypäivää kommentoiviksi arvolauselmiksi. Auttamattoman ajankohtaisen vaikutuksen tekee silti etusivulle sijoitettu Emman lausunto oikeudenkäynnistään vuodelta 1917:
"We say that if America has entered the war to make the world safe for democracy, she must...make democracy safe in America."

Anu Lahtinen
Tutkija
Turun yliopisto, Suomen historia
anu.lahtinen@utu.fi

Agricolan Tietosanomien pääsivulle
Lehden arkisto
Lehden toimituskunta
Kaikkien numeroidensisällysluettelot yhtenä tiedostona


Agricolaverkon vintti