Keskiajan tutkimuksen apuna on kohtuullisen runsaasti erilaista materiaalia Internetissä, myös Ruotsin (ja siis Suomen) keskiaikaa koskevaa lähteistöä on saatavilla verkon kautta. Tämä johtuu mm. siitä, että 1800-luvulla painettiin useita lähdejulkaisuja, joita on julkaistu uudelleen Internetissä. Tietokantojen ja verkkojulkaisujen käyttö ei aina ole tutkijan kannalta ongelmatonta.

Keskiajan lähteisiin perehtyminen saattaa toisinaan olla helpompaakin kuin myöhempien aikakausien asiakirjojen tutkiminen. Materiaali on usein vähäistä varsinkin pohjoismaissa, mutta juuri siksi aineistoa on julkaistu melko paljon lähdejulkaisuina, jotka ovat käyttökelpoisia joskin niiden sanatulkinnat ja valinnat eivät aina vastaa nykytutkimuksen tasoa. Monet lähdejulkaisuista on painettu jo viime vuosisadan puolella, eikä niitä siten helposti löydä edes yliopiston kirjastoista. Internet-sivustot, kuten Göteborgin yliopiston Projektet Källtext, tarjoavatkin lisävaloa niille, joiden ei ole mahdollista päivittäin käyttää sen paremmin muinaisruotsinkielisiä alkuperäisasiakirjoja kuin painettuja lähdejulkaisujakaan.(katso Suomen keskiajan lähteiden julkaisuprojektista Agricolan Tietosanomien artikkeliaSuomen keskiajan lähteiden julkaisuprojekti

Göteborgin ruotsin kielen laitoksen ylläpitämillä sivuilla löytyy muun muassa K.F. Söderwallin Ordbok Öfver Svenska Medeltids-språket, joka ilmestyi alun perin vuosina 1884 - 1918 ja jota löytyy satunnaisesti yliopistojen kirjastoista. WWW-sivuilla sanakirjaa voi käyttää sanahaun avulla: mikäli kone löytää pyydetyn sanan, se tarjoaa sanakirjan mukaan sanaselityksen sekä joitakin sitaatteja, jotka ovat usein tärkeitä sanan merkityksen ymmärtämiseksi.

Osastosta Fornsvenska texter löytyy mm. Pyhän Birgitan ilmestyksiä, osat 1 - 5, Mooseksen kirjat muinaisruotsiksi, vanhoja kronikoita sekä lääke- ja yrttikirjoja. Projektet Källtext varoittaa, etteivät sivuilta löytyvät tekstit vielä ole kyllin luotettavia, jotta niitä voisi sellaisenaan käyttää tarkkoina sitaattilähteinä. Sen sijaan niiden arvellaan soveltuvan (ilmeisesti esimerkiksi sanahistoriallisiin) kvantitatiivisiin tutkimuksiin sekä varovasti käytettynä muuhun yleiseen tutkimukseen. Paljon auttaa sekin, että netitse selaamalla voi nopeasti arvioida, sisältääkö tietty alkuperäisteksti oman tutkimuksen kannalta merkittävää aineistoa, ts. kannattaako sitä lainkaan etsiä lähdejulkaisuista tai arkistosta.

Näidenkin sivustojen keskeneräisyys kuvastelee Internetissä tarjolla olevien aineistojen perusongelmaa: rahoitus- tai aikapulan vuoksi sivut jäävät keskeneräisiksi tai ne täydentyvät ja niissä olevia virheitä korjataan hitaasti. Esimerkiksi K.F. Söderwallin Ordbok Öfver Svenska Medeltids-språket on varoittanut pääsivullaan jo parisen vuotta, ettei sanakirjaa ole oikoluettu ja että aineistossa on puutteita - muun muassa kirjain N puuttuu kokonaan.

Muillakin kirjaimilla alkavia sanoja puuttuu koehakujen perusteella huomattavan paljon. Sanakirjan ongelmaksi muodostuvat keskiaikaisten kirjoitusasujen vaihtelevuudet: sama sana on voitu kirjoittaa lukemattomin eri tavoin. Painettuakin sanakirjaa tutkija joutuu usein selaamaan vaihtoehtoisista kohdista, ennen kuin löytää etsimänsä sanan. Nettihaussa selaus ei onnistu, vaan tutkijan on ilmoitettava hakukenttään juuri se kirjoitusasu, jossa sana on talletettu tietokoneelle. Systeemi ei hyväksy "melkein oikeaan osuvia" arvauksia, ja tämä vaikeuttaa sanakirjan käyttöä netissä. Tämä puute korjautuu ainakin jossakin määrin kun käytössä on sumeaa logiikkaa noudattava haku, jollainen on käytössä esimerkiksi Historiallisessa sanomalehtikirjastossa 1771-1860 (katso Agricolan Tietosanomien artikkelia aiheesta: Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860 Huonoa hakukonetta käyttävä nettiversio voi hyvällä onnella säästää tutkijan vaivoja mutta huonolla tuurilla se pistää vain vihaksi.

Anu Lahtinen
Tutkija
Turun yliopisto, Suomen historia
anu.lahtinen@utu.fi

Agricolan Tietosanomien pääsivulle
Lehden arkisto
Lehden toimituskunta
Kaikkien numeroidensisällysluettelot yhtenä tiedostona