|
|
Katsaus suomalaisten museoiden multimediahankkeisiin
|
| AGRICOLA |
Suomen museoliitossa seurataan jatkuvasti erilaisia museoiden hankkeita. Tiedustelin keväällä Museoliiton Museoposti-listan välityksellä museoiden multimediahankkeista ja -kokemuksista. Kyselyyn vastasi 38 museota. Kysely oli vapaamuotoinen ja vastaukset suuntaa-antavia.Tämä artikkeli käsittelee teemaa tuon kyselyn pohjalta. Kimmo Antila tarkasteli Agricolan Tietosanomissa 2/99 Museot digitaaliajassa? artikkelissaan kokonaisvaltaisesti museoiden "sähköistämisen" nykytilaa ja perusteita.
Suomi tietoyhteiskunnaksi ja SISU
Suomen valtion Suomi tietoyhteiskunnaksi -hanke (1996-1999) on painottanut, että tietoyhteiskunta on saatava jokaisen kansalaisen ulottuville. Opetusministeriön oma Kulttuurin tietoyhteiskunta -strategia on ollut museoille kanava saada avustuksia ja rahoitusta multimediahankkeilleen. Kolmena viime vuotena museot ovat voineet anoa ja saada opetusministeriön rahoitusta omiin multimediahankkeisiinsa. Uusi strategia vuosiksi 2000-2004, Sisältö-Suomi, SISU, painottaa kulttuuriteollisuuden osaamista ja kulttuurin tuotteistamista, toisin sanoen kulttuurin sisältöä. (Kulttuuriteollisuuden kehittäminen Suomessa. OPM Kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja 1/1999.)
Suomen museoliitto on saanut neljättä vuotta määrärahaa Kulttuurin tietoyhteiskunta -rahoituksesta ammatillisen museoväen tietoyhteiskuntakoulutuksen järjestämiseen. Museoliitto on räätälöinyt museoille koulutusta, esim. WWW-sivujen tekemisessä, sähköisessä kuvankäsittelyssä, kokoelmahallintaohjelmien käsittelyssä sekä esitellyt uusien medioiden kansainvälisiä näkymiä. Koulutuksen painopistettä ollaan nyt myös museoissa suuntaamassa sisältötuotannon suuntaan.
Valtion Suomi tietoyhteiskunnaksi -strategia uudistettiin vuodenvaihteessa. Myös siinä kiinnitetään erityistä huomiota sisältötuotantoon. SITRA, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on uudistuneen strategian muotoilija. Museot mainitaan uudessa strategiassa keskeisinä kulttuurisisällön tuottajina.
Kysely museoiden multimediahankkeista
Museoiden WWW-sivut
Museoliiton sivujen kautta pääsee tutustumaan Suomen museot -tietokantaan, joka siirrettiin verkkoon yleisön käyttöön kesäkuun alussa. Tietokannassa Museoliiton roolina on edelleen tiedottaa ja kouluttaa ja tuoda esille digitaalisen median uutuuksia ja näkemyksiä museoväelle. Kulttuuri.net -palvelua , jossa Museoliitto on yhtenä keskeisenä toimijana, on kehitetty entistä joustavammaksi: museot voivat toimittaa sinne näyttelytietojaan ja tiedotteitaan palvelussa on kaikkiaan 1110 museot tiedot ja linkki museoiden omille sivuille.
Lähes 300 museolla on omat sivut verkossa. Sisällöllisesti ja teknisesti museoiden sivut ovat hyvin vaihtelevia. Usein sivut sisältävät vain museon esittelytekstin, näyttelytiedot ja avoinnaoloajat. Nyt on kuitenkin menossa museoiden verkkosivujen kehittämisen toinen vaihe. Monien museoiden sivuja ollaan uudistettu tai uudistetaan parhaillaan. Sivujen sisältöjä mietitään esimerkiksi pedagogiikan tai verkkokaupan näkökulmista. Verkkosivut nähdään nyt selvemmin kuin vielä pari vuotta sitten mahdollisuutena, jota voidaan hyödyntää museon markkinoinnissa.
Verkkonäyttelyt
Niissä museoissa, joissa on enemmän resursseja ja sivujen ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan satsata, on jo nyt toteutettu verkkomultimediaa kuten verkkonäyttelyitä ja opetuspaketteja. Esimerkiksi Tampereen museoilla on hankkeita koulujen kanssa. Verkkokauppa on myös monen museon tulevaisuuden suunnitelmissa ja jotkut ovat sen jo toteuttaneetkin kuten Lenin-museo, ja Taideoteollisuusmuseo , jne.
Multimediapisteet museonäyttelyssä
Useilla museoilla on multimediapisteitä näyttelyissään. Ne kuuluvat myös monen museon tulevaisuuden suunnitelmiin. Multimediapisteiden arvellaan tuottavan lisäarvoa museonäyttelyyn, antavan syventävää tietoa ja elämystä näyttelyaiheisiin.
Virtuaalimuseo
Jotkut museot ovat kiinnostuneet toteuttamaan virtuaalimuseon. Helsingin kaupunginmuseolla on virtuaalimuseo, jonka kautta voi tutustua mm. Goviniuksen tonttiin Helsingin keskustassa tai kauppaneuvos Johan Sederholmin elämään. Aboa Vetuksella on näyttelyssä virtuaalitodellisuus keskiajan Turusta.
Cd-rom-hankkeet
Museoilla alkaa olla jo aika paljon kokemusta cd-rom-tuotannosta. Cd-romin tuottaminen on kuitenkin kallista eikä niistä odoteta suuria kaupallisia menestyksiä. Cd-rom-hankkeita tai valmiita tuotteita on ainakin Kuurojen museolla, Postimuseolla, Tornionlaakson maakuntamuseolla ,Valtion taidemuseo Kiasma nykytaiteen museolla , Pohjois-Karjalan museolla , Pohjanmaan museolla .
Tietokantasovellukset yleisölle
Yleisölle suunnatut tietokantasovellukset ovat vasta tulossa museoon. Se, että yleisö pääsisi selailemaan museon kokoelmatietoja päätteeltä joko museonäyttelyssä tai tomiston puolella on vielä harvinaista.
Uusia tai meneillään olevia multimediahankkeita 1999
Museoiden vastauksista poimin tietoja museoiden uusista multimediahankkeista. Lista ei ole kattava, mutta kertoo museoiden monipuolisista aiheista ja tavoitteista.
- Aboa Vetus: Skål! Sirpaleita keskiajalta näyttelyyn keskiajan lasista kertova multimedia ja cd-rom.
- Helsingin kaupunginmuseo: museon tietokantojen asiakassovellus, kaksi cd-rom-hanketta, virtuaalimuseon laajentaminen, www-sivujen interaktiivisuuden lisääminen.
- Kymenlaakson maakuntamuseo: kouluille suunnattu cd-rom kaakkoisen Suomen linnoituksista.
- Lapin maakuntamuseo: verkkomultimedia.
- Mikkelin museot: rautakausi-multimedia museon verkkosivuille, myös cd-rom.
- Pohjanmaan museo: Ukkosen jumalan aika -multimedia
- Pohjois-Karjalan museo: uusi Carelicum-keskus, Joen pyörteissä -näyttelyn multimedia, Karjalan kirkkotie -multimedia sisäisenä verkkomultimediana, Murteiden Karjala. 1999 3 uutta multimediaa.
- Suomen valokuvataiteen museo: suunnitteilla multimediapisteet näyttelyyn, virtuaalimuseo ja verkkosivut.
- Valtion taidemuseo Kiasma: Bitti- ja Mediateekki-tilojen konseptien kehittäminen.
- Valtion taidemuseo Ateneum: Hugo Simberg -multimedia.
- Veturimuseo: höyryveturin toiminta cd-rom. Tietopaketti Suomen rautatieasemista.
Lisäksi monien museoiden hankkeena on kehittää museon verkkosivuja, lisätä niiden kieliversioita, uudista graafista ilmettä, laajentaa sivuja esim. opetuspaketein jne.
Kokemuksia multimediatuotannosta
Museoiden kokemukset uusista medioista ovat olleet enimmäkseen innostavia ja yhteyksiä avaavia. Onnistumisen kannalta on tärkeää työntekijöiden oma kiinnostus multimediaan, samoin tekninen osaaminen ja museon muu valmius tarttua asiaan.
Rahoitus
Multimediahankkeiden rahoitus on koettu vaikeaksi asiaksi. Multimedian tuottaminen on kallista, museoiden tekninen tietämys rajallista. Museot ovat kuitenkin tarmokkaasti lähteneet hakemaan tietoa ja hankkeilleen rahoitusta.
Rahoitusta on saatu mm. opetusministeriön tietoyhteiskuntarahoista ja EU:sta, kaupalliselta kustantajalta, museota ylläpitävältä omistajalta kuten kaupungilta, sponsoreilta ja järjestöiltä. Myös omaa rahaa on hankkeisiin pantu.
Tekninen osaaminen
Teknistä osaamista on etsitty erilaisista yhteistyökuvioista. Kumppaneiksi on löydetty esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksia, järjestöjä sekä paikallisia yrittäjiä ja mediayhtiöitä. Multimediaa on tuotettu esimerkiksi oppilaitosten opinnäytetöinä (Taideteollinen korkeakoulu ja muut taidekorkeakoulut, ammattikorkeakoulut), jolloin kustannukset on saatu pysymään kohtuullisina.
Sisällön tuottaminen
Sisällön suunnittelussa museot ovat keskeisesti mukana. Yhteistyötahoina sisällän muokkauksessa ja suunnittelussa voi lisäksi olla kouluja, erilaisia harrastus- ja perinneyhteisöjä, kirjastoja ja muita museoita.
Osaaminen
Museohenkilökunnan osaaminen vaihtelee sekä museon että työntekijän oman kiinnostuksen mukaan. Multimediaan on yleisellä tasolla perehdytty useissa tapauksissa Museoliiton kursseilla. Koulutusta ja tietämystä on haettu myös muualta kuten taide- ja tiedekorkeakoulujen täydennyskoulutuskeskusten kursseilta, erilaisista aikuiskoulutuskeskuksista, itse opiskellen sekä yritysten järjestämiltä kursseilta.
Museoiden arvioita multimedian tuottamisesta
Multimedian tuottaminen on kallista eikä sen toteuttaminen onnistu ilman ulkopuolista rahoitusta. Hyvästä laadusta joutuu maksamaan. Toisaalta rahoitusta ja osaamista löytyy, jos tosissaan halutaan. Tuotantojen aikataulut pettävät usein. Vähemmälläkin rahalla selvitään, jos lähdetään liikkeelle talkoohengellä. Uuden tekniikan arvellaan parantavan museon palvelutasoa ja tuovan uudenlaisia kävijöitä museoon. Olisi tärkeä oppia käyttämään ja ymmärtämään uuden välineen ilmaisuvaatimukset. Museoihmiset ovat tutkimustaustastaan johtuen usein liian sidoksissa tekstiin. Digitaalinen tekniikka on renki, jonka on palveltava sisältöä. On aina mietittävä, millä tavalla asia olisi paras esittää ja mikä
väline siihen soveltuu parhaiten.
Museoiden vastauksista kävi ilmi, että tietoa halutaan tietokantaohjelmien hyödyntämisestä, verkkokaupasta, laitteistoista ja sovelluskehittimistä, kuvankäsittelystä, graafisesta suunnittelusta, verkon tekijänoikeuskysymyksistä, kotisivujen tekemisestä ja päivittämisestä, multimedian tuotantoprosessista kokonaisuutena, rahoituksen järjestämisestä ja Internetin hyödyntämisen tulevaisuuden näkymistä museossa. Jatkuva kouluttautuminen on huomattu välttämättömäksi.
Multimedian asema museossa
Vastauksista heijastuu käsitys, että multimedia antaa lisäarvoa museotyöhön. Kiinnostusta on paljon, mutta resursseja puuttuu. Halua uuden oppimiseen on myös. Museot ovat osaltaan halukkaita tuomaan uutta sisältöä tietoverkkoihin ja näyttelyihin. Uuteen teknologiaa suhtaudutaan myönteisesti, mutta ei kritiikittömästi. Selvästi oivalletaan, että se on uusi väline, jonka avulla voidaan tavoittaa jotain uutta, mutta ei voida lopettaa aikaisempia toimintoja. Uusia mahdollisuuksia ja yhteistyökuvioita etsitään. Verkkopedagogiikka ja verkkokauppa tekevät tuloaan laajemmin.
Hilkka Vallisaari
tiedottaja
Suomen museoliitto
Sisällysluettelo 3/99
Agricolan Tietosanomien pääsivulle
|
