haku Agricola - Suomen historiaverkko kartta
uutta hakemisto


Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot
AGRICOLA


Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokselle on jo 1950-luvulta asti kerätty folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen opetuksen, tutkimuksen ja erilaisten projektien myötä syntyneitä haastattelu-, kysely- käsikirjoitus- ja kuva-aineistoja. Arkistot tarjoavat rikasta muistitietoaineistoa ihmiselämän arjesta, juhlasta ja uskomusperinteestä myös muiden tieteenalojen tutkijoiden käyttöön.

Tutkimusarkistojen olemassaolo ei ole itsestään selvä asia. Monilla tieteenaloilla tutkijoiden huolella keräämä tutkimusaineisto hautautuu yksityiskokoelmiin, eikä ole muiden käytössä ennen kuin siitä tulee tutkijan jäämistöä. Silloinkin aineiston käyttö saattaa olla vaikeaa puutteellisen dokumentoinnin tai sopimattomien säilytysolosuhteiden vuoksi. Tieteellistä tutkimusta ja tutkijakoulutusta ei kuitenkaan voi olla ilman aineistoja, joko tiettyä tarkoitusta varten itse kerättyjä tai arkistoituja. Kulttuurien tutkimuksen alan perinteisiin on itsestään selvänä osana kuulunut tutkimusaineistojen arkistointi, joka mahdollistaa toisaalta tutkimustulosten verifioinnin ja toisaalta tutkimusaineistojen uusiokäytön. Laadullisia aineistoja on aina mahdollisuus lähestyä uusista näkökulmista ja uusilla menetelmillä, ne eivät tyhjene tai kulu käytössä loppuun.

Aineistojen saatavuuden kannalta eri yliopistoilla on hyvin erilainen asema. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen oppiaineet (arkeologia, folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede) ovat perustamisestaan lähtien joutuneet panostamaan aineiston keruuseen ja säilyttämiseen aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi Helsingin yliopiston vastaavat oppiaineet, joilla on ollut käytössään valtakunnalliset keskusarkistot. Oppiaineet ovatkin perustaneet arkistonsa itse ja kartuttaneet systemaattisten, vuosikymmeniä jatkuneiden keruuohjelmien ansiosta kokoelmansa valtakunnallisesti merkittäviksi arkistoiksi. Aineistojen painopiste on luonnollisesti Turussa ja sen lähiympäristössä, mutta kenttätyöt ja erityisesti kyselyt ovat tuottaneet aineistoa koko Suomen alueelta. Kansainvälisten yhteistyöprojektien ja tutkijoiden kenttätyömatkojen myötä arkistoon on koottu aineistoja myös Suomen lähialueilta - kuten Inkeristä, Virosta ja Saksasta - arktisista kansoista (saamelaiset, kveenit) sekä Kiinasta, Perusta ja erityisesti Intiasta.

Kansatieteen käsikirjoitusarkisto

Kansatieteen oppiaineen käsikirjoitusarkisto eli TYKL-arkisto syntyi 1950-luvun lopulla, jolloin tehtiin ensimmäinen postikysely yhdessä Turun yliopiston sosiologian laitoksen kanssa. Kysely koski puhemiehiä ja muita avioliiton solmimiseen liittyviä tapoja, ja se lähetettiin sosiologian laitoksen luomalle vastaajaverkostolle vuonna 1958. Seuraavana vuonna kansatiede julkaisi ensimmäisen oman kyselynsä professori Ilmar Talven johdolla. Vastaajaverkostoon rekrytoitiin jatkuvasti uusia vapaaehtoisia vastaajia alkuperäisen verkoston vähentyessä luonnollisen poistuman kautta. Vastaajaverkostoon kuului koko ajan keskimäärin 350-400 vastaajaa.

Kyselyjä lähetettiin vuoteen 1979 asti yhteensä 57 kappaletta ja ne tuottivat n. 400 000 liuskaa. Tämän jälkeen, lukuun ottamatta professori Pekka Leimun järjestämää "Miten minut opetettiin saunomaan" -kyselyä, suurkyselyjä ei ole tehty, vaan tutkijat ja opinnäytteiden laatijat ovat tuottaneet pienimuotoisempia sekä temaattisesti ja alueellisesti tarkemmin kohdennettuja ns. B-kyselyjä. Kyselyjä on tehty lukuisista eri aihepiireistä alkaen siirtymäriitteihin liittyvistä perinteistä jatkuen juhla- ja leikkiperinteen kautta työväen- ja teollisuustaajamien perinteeseen. Uudempia tutkimusaiheita ovat esimerkiksi liikkuvat palvelut, erityisesti myymäläautoperinne, pohjoisten alueitten luontaiselinkeinot, museotoimi sekä saaristolais- ja kyläkulttuuri. Opetus-, opinnäyte- ja tutkimustyön lisäksi aineistoja käytetään laajasti esimerkiksi näyttelyiden kokoamisessa sekä yritys- ja paikkakuntahistoriikkien teossa.

Käsikirjoituskokoelma muodostaa TYKL-arkiston toisen suuren kokonaisuuden. Se käsittää kaikki kansatieteen oppiaineessa valmistuneet seminaarityöt ja opinnäytteet sekä kenttätöiden yhteydessä tehdyt puhtaaksikirjoitetut haastattelut. Käsikirjoituskokoelman aihepiirejä ovat mm. maaseudun kulttuurin muuttuminen 1860-luvulta alkaen, teollisuustyöväen kansankulttuuri, eri työalojen ja ammattiryhmien muistitieto sekä kaupunkien kansankulttuuri.

Arkistoon on myös tallennettu valokuvia, jotka ovat joko saapuneet kyselyvastausten mukana tai otettu kenttätöiden yhteydessä. Valokuva-kokoelma käsittää runsaat 35 000 valokuvaa kansankulttuurin eri osa-alueilta. Arkiston piirroskokoelma sisältää kenttätöiden yhteydessä tehtyjä piirroksia. Lisäksi arkistossa säilytetään deponoituja henkilöarkistoja sekä mm. kartastoja kommentaareineen.

Folkloristiikan ja uskontotieteen äänitearkisto

TKU-arkisto eli folkloristiikan ja uskontotieteen äänitearkisto on perustettu vuonna 1964, jolloin vastavalittu professori Lauri Honko toi 1950-luvulla keräämänsä haastatteluaineistot mukanaan Turkuun. Silloisista SKS:n ja myös kansatieteen arkiston tavoista poiketen TKU-arkistoon alettiin koota ääninauhoja, joista toki tehtiin myös pöytäkirjat sekä litteraatiot. Ääninauhat tarjoavatkin ainutlaatuisen pääsyn vaikkapa itkuvirsien, joikujen tai herätyskokousten äänimaisemiin. Aineistot on vuodesta 1989 lähtien luetteloitu laitoksella kehitetyn collcard-luettelointijärjestelmän mukaisesti tietokantaan. Vanhemmat aineistot on luetteloitu manuaalisesti pahvikortistoihin.

TKU-arkiston aineisto muodostuu ääninauhojen lisäksi kuvanauhoista valo- ja diakuvista, käsikirjoituksista (folkloristiikan ja uskontotieteen seminaarityöt ja opinnäytteet) sekä muusta kirjallisesta ja kopioidusta materiaalista. Laajoja tutkimusprojekteja ovat olleet muun muassa Inkerin henkinen kansanperinne, Perun kansanlääkintä, Intian eeposperinne, Itämeren alueen itkuvirret sekä Turun ja lähiympäristön uskonnolliset ja etniset yhteisöt. TKU-arkiston saamelaisen folkloren äänitekokoelma on maailman laajin ja sitä ollaankin parhaillaan muuttamassa digitaaliseen muotoon aineiston säilyvyyden ja laajemman käytön turvaamiseksi. Uudempia tutkimusprojektien aiheita ovat esimerkiksi Karjalan kannaksen luterilainen hautajaisperinne, Sammatin vuoden 1918 muistot, eteläpohjalaisten rikollisten henkilökuvat, uskonnollisen kääntymyksen ylläpitostrategiat, anoreksia kulttuurisena ilmiönä sekä kalendaariperinne.

Aineistojen haku ja käyttö

Kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot ovat toimineet vuoden 2001 kesästä lähtien fyysisesti samoissa tiloissa ja yhteisten käyttösääntöjen mukaan. Sääntöuudistusten taustalla oli vuonna 1999 tapahtunut henkilötietolainsäändännön uudistus sekä aineistojen digitoinnin tuomat uudenlaiset haasteet ja ongelmat. Käyttösääntöjen uudistamisen yhteydessä otettiin käyttöön useita lomakkeita , joiden avulla turvataan paitsi kerääjien tekijänoikeudet myös informanttien intimiteettisuoja. Arkistoidussa aineistossa käsitellään usein informantteja tai heidän läheisiään koskevia arkaluontoisia asioita, minkä johdosta aineistoa käytettäessä tai välitettäessä eteenpäin informanttien henkilöllisyys on suojattava. Lomakeviidakon tarkoituksena ei siis ole aineiston käytön hankaloittaminen, vaan se on osoituksena siitä, että arkistossa suhtaudutaan vakavasti informanttien intimiteettisuojaan.

Lähteet

Honko, Lauri 1984. Perinnearkiston toimivuudesta. Kotiseutu 1, 22-25.
Lehtonen, Jussi & Iina Wahlström (toim.) 2002. Kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistot. TYKL-arkisto. Käyttäjän opas. Opintomonisteita 7. Kansatiede, Turun yliopisto.
Mahlamäki, Tiina & Timo Muhonen 2001. Kulttuuriaineiston digitointi - lähtökohdat, merkitys ja päämäärät. Sananjalka. Suomen kielen seuran vuosikirja 43, 179-186.
Mahlamäki, Tiina 2002. Perinnearkiston tehtävät digitoinnin aikakaudella. Säilyvyys, saatavuus ja prosessointi. - Arkistot ja kulttuuri. Arkistoyhdistyksen julkaisuja 7, 151-165.
Mahlamäki, Tiina & Minna Opas 2002. Arkisto-opas. TKU-arkisto. Uskontotieteen julkaisuja 3. 2. korjattu painos.
Mattila, Matti (toim.) 1998. Opas TYKL-arkiston kokoelmiin. Opintomonisteita 6. Kansatiede, Turun yliopisto.

Kirjoittaja:
Tiina Mahlamäki
Uskontotieteen assistentti, TKU-arkistovastaava
Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos
Kuvat:
Jussi Lehtonen

Agricolan Tietosanomien pääsivulle
Tämän numeron pääsivulle
Lehden arkisto
Lehden toimituskunta
Kaikkien numeroiden sisällysluettelot yhtenä tiedostona


Agricolaverkon vintti