Apuneuvo kyläyhteisöön ja maankäyttöön aikana ennen isojakoa. Kartoista nähdään mm. missä käytettiin sarkajakoa, missä peltojen lohkojakoa ja mikä oli kasken merkitys alkavalle uudistilalle. Sisältää yli 3000 karttaa.

Ailassa on saatavilla Tietoarkistoon tallennetut tutkimusaineistot, joita on yhteensä yli 1350. Aineistojen selaaminen, hakeminen ja kuvailutietojen lukeminen on täysin vapaata. Rekisteröityneet asiakkaat saavat aineistot maksutta käyttöönsä kunkin aineiston käyttöehtojen mukaisesti. (Tietoarkisto)

Albert Edelfelts elektroniska brev- och konstutgåvan finns nu 444 brev som Edelfelt skrev till sin mor Alexandra Edelfelt under åren 1867−1877 och 1885−1888. Breven är ett fönster in i den finländska konstens guldålder, och in i det sena 1800-talets finländska, nordiska och europeiska kulturhistoria. Här hittar du också en omfattande samling bilder av konstverk och skisser. (Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. i samarbete med Finlands Nationalgalleri och Ateneum)

Aleksis Kiven tunnetusta kirjallisesta jäämistöstä valtaosa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa. Aleksis Kiven arkisto sisältää kirjeitä, käsikirjoituksia, asiakirjoja, piirustuksia ja painotuotteita. Kiven digitaalisessa arkistossa näitä aarteita voi lukea ja katsoa digitaalisina kuvina, lähes alkuperäisen kaltaisina. Nähtävillä on yli 1300 digitaalista kuvaa.

Aleksis Kiven (1834–1872) yksinäytöksinen Lea on hänen tärkeimpiä pienoisnäytelmiään. Kriittinen editio valaisee Kiven raamatullisen draaman teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee hänen lyhyiden vakavien näytelmiensä – Lean, Yön ja päivän, Alman ja Margaretan – vaiheita suomalaisilla näyttämöillä. Lisäksi edition artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat uutta tietoa Lean raamatullisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta sekä Kiven naishahmojen suhteesta aikalaisteatterin käytäntöihin.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Aleksis Kiven (1834–1872) kirjoitusten korpus, jossa alkuperäisiä käsikirjoituksia ja ensipainoksia. Sisältää kaikki Kiveltä säilyneet kirjeet ja teoskäsikirjoitukset sekä teosten ensipainokset. (sisältyy osana isompaa korpuskokonaisuutta)

Anders Chydeniuksen (1729–1803) kirjallinen tuotanto alkukielellä, suomennoksena ja osin englanniksi. Kaikki kirjoitukset on varustettu asiantuntijan kirjoittamalla kommentilla ja Info-osio taustatiedoilla.

Sivusto on suunnattu kaikille Anders Chydeniuksen tarinasta ja aikakaudesta kiinnostuneille, ja sitä tullaan kartuttamaan säännöllisesti teksti,- kuva- ja videoaineistolla. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toteuttama sivusto on käytettävissä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Sivuilta on pääsy Anders Chydeniuksen koottujen teosten sähköiseen versioon, jonne tullaan lisäämään myös muuta Chydeniukseen liittyvää lähdeaineistoa.

Sisältää laajat esine- ja valokuvakokoelmat liittyen työelämän, teollisuuden, tekniikan, tieteen, korkeakouluopetuksen historian, työväenliikkeen ja sosiaalihistorian aihepiireihin

Arkki1640-järjestelmään on tallennettu luettelotiedot Helsingin yliopiston arkiston säilyttämästä arkistoaineistosta. Arkki1640-järjestelmä sisältää myös digitoituja asiakirjoja mm. Helsingin yliopiston vuosikertomukset vuosilta 1875 - 1994 ja painetut ylioppilasluettelot vuosilta 1828 - 1916. (Helsingin yliopisto)

Avoin Kalevala tarjoaa näkökulmia eepoksen kieleen, lähdeaineistona käytettyyn suullisen runoperinteeseen sekä Elias Lönnrotin kirjalliseen toimitustyöhö. Se sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan.

Kokoelma sisältää valikoiman Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran (VSKS) omia kirjoja vuosilta 1847-1882. Lisäksi mukana on Cedervallerien Viipurin kirjapainon ennen vuotta 1860 painamat kirjat. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria.

Biografiasampo mahdollistaa suomalaisten elämäkertojen, henkilöiden ja henkilöryhmien tutkimisen digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä. Palvelun ydinaineistona on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia ja muut tietokannat, yhteensä n. 13 000 elämäkertaa, joita on rikastettu muilla ulkoisilla aineistoilla.

Codices Fennici on Suomessa kirjoitettujen ja käytettyjen keskiaikaisten ja 1500-luvun käsikirjoitusten digitaalinen kokoelma. Sen yli 200 käsikirjoitusta tai käsikirjoitusfragmenttia on kerätty yhteen eri maiden kirjastoista ja arkistoista.

Palvelu kokoaa yhteen yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Suurin osa aineistosta on kirjastojen kotiseutukokoelmiin kuuluvaa materiaalia. Aineisto on vapaasti käytettävissä ja linkitettävissä. Digi-palvelussa oleva aineisto on löydettävissä myös Finna.fin kautta.

Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistyksen digitoimaa ja hakemistoittamaa kirkonkirja-, tuomiokirja-, sotilasasiakirja ja läänintiliaineistoa.

Osa Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelman Carelican aineistosta. Kokoelma käsittää nykyisen Etelä-Karjalan, Karjalankannaksen Kurkijoelta etelään sekä Inkerin. Karttoja. lehtiä, pienpainatteita, luetteloita.

SKS:n kirjaston kokoelmista digitoituja kansanperinnejulkaisuja, kansankirjoittajien teoksia ja kaunokirjallisuutta sekä kirjaston kartuntaluetteloita. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta. Digikirjasto sisältyy Kansalliskirjaston ylläpitämään Doria-palveluun.

Satojen ruotsalaisten ja norjalaisten museoiden kokoelmat saatavilla yhdestä käyttöliittymästä. Kuvia, videoita, audiomateriaaleja, esinekuvia.

Laaja valikoima digitoituja virolaisia sanomalehtia vuosilta 1821-1944. Lisäksi Viron ulkopuolella julkaistuja virolaisia lehtiä 1990-luvulle saakka.

Valtiopäiväasiakirjoista löytyvät eduskunnassa käsiteltyjen asioiden asiakirjat, täysistuntopöytäkirjat ja puheet sekä asiahakemistot. Asiakirjoja voi etsiä vapaatekstihaulla rajausmahdollisuuksia käyttäen tai ladata halutut asiakirjat omalle laitteelle.

Kansallisarkiston kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu keskiaikaisista Suomea koskevista asiakirjoista. Palvelu sisältää aineistoa 800-luvulta vuoteen 1530 saakka

Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkistopalvelu, jossa on useiden eri organisaatioiden aineistoja.

Suomen ulkopolitiikan verkkoarkisto koostuu Suomen ulkopolitiikan kronologiasta ja keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden puheista. Suomen ulkopolitiikan kronologia on koottu Yearbook of Finnish Foreign Policy -julkaisusta, jossa sitä julkaistiin vuodesta 1973 lähtien. Ulkopoliittisia puheita on koottu arkistoon asiakirjoja luovuttavien tahojen kotisivuilta ja arkistoista. Arkistossa on presidentin, pääministerin, ulkoministerin, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan puheita.