jsn kirjoitti:
Perinteinen 1800-lukulainen progressiivinen historiakuva piti köyhyyttä ja tietämättömyyttä rappion alkulähteenä. Vastakohtana oli edistys eli vauraus ja Kuin vaivihkaa vuosikymmeniä tavoitellusta hyvinvoinnista on tullut rappiota. Vai edustaako sittenkin köyhyyden ja tietämättömyyden, "pimeän keskiajan" rappiota edustavien ihmisten tulo näkyviimme vain vanhan rappiokuvaston uutta ilmentymää?
Maahanmuuttajalähiöiden kantaväestön muodostavat maahanmuuttajien ohella kantaväestön kulutususkonnon, dekadenssin ja näköalattomuuden omaksunut osa.
Monikulttuurisuus näyttäisi toteutuvan vain tietyillä asuinalueilla?
Moni
maahanmuuttajista haluaisi varmaankin tehdä töitä, mutta tulevatkohan maahanmuuttajat tekemään ne pienipalkkaiset työt, joista alkuperäisväestö ei ole liiemmin kiinnostunut - eikä paljon puhuttua työvoimapulaakaan näyttäisi olevan
"näköpiirissä olevassa" tulevaisuudessa.
Vauraudelle ja teknologian nopean edistymisen vastustamiseksi emme tietystikään voi, emmekä haluakaan tehdä mitään, haluamme saada tavarat mahdollisimman halvalla. Monestakin kestokulutushyödykkeestä on muodostunut nopeasti vanhenevaa kertakäyttötavaraa. Päivittäisiin elintarvikkeisiin kotitaloudet kuluttavat enää kymmenkunta prosenttia.
Mutta Suomen kansallisvarallisuudesta puolet muodostaa erilaisten rakennusten osuus ja rakennusten keski-ikä on noin 50 vuotta. Ja elinkaariajattelumallin mukaisesti me voisimme nostaa rakennustemme keski-ikää.
Eikö tuo kulutusyhteiskunnan rappio ole moniltakin osin sitä, ettei nykyisellä yhtiöiden veloitushinnoilla enää monia asioita ja korjauksia ole taloudellisesti hyödyllistä tehdä ( heitetään pois ja ostetaan uusi on halvempaa ) ja tuskinpa maahanmuuttajatkaan tuota tilannetta muuttaisivat?
Veikko Palvo