Vetehinen kirjoitti:No enhän minä väitä, että eduskunnassa ja valtuustoissa olisi kielikiintiöitä, mutta hallituksista tulee sellainen vaikutelma, että kiintiö on. Kun tulee ulkomailta ja havaitsee, että rkp on aina hallituksissa niin pakostahan siitä syntyy maahanmuuttajalle käsitys, että se on normaali suomalainen demokratia ja ajatus, että demokratian nimissä heille myös.
No hyvä, että havaitsit viestisi harhaanjohtavuuden. Tekemälläsi tarkennuksella voimme olla yksimielisiä – eduskunnassa ei tosiaankaan ole mitään kieleen perustuvia kiintiöitä.
En toisaalta näe, että mainitsemastasi seikasta, yhden puolueen jatkuvasta hallituksessa olosta, voisi tehdä mitään johtopäätöstä siitä, että hallituksissa olisi ollut kieleen tms. perustuva kiintiö. - Eri asia on, että jokin asiaan perehtymätön ulkomaalainen saattaa ehkä jotain sellaista luulla. Se on silloin kuitenkin väärinkäsitys.
Kun RKP ei suinkaan edusta suomenruotsalaisia minkä oletan sinunkin tietävän – se vain antaa usein ymmärtää edustavansa meitä – on väite sitäkin merkillisempi. Onhan nykyisessä hallituksessa esimerkiksi suomenruotsalainen ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) etkä siitä huolimatta tee johtopäätöstä, että sen eneampää Stubb kuin Kansallinen Kokoomuskaan edustaisi suomenruotsalaisia. Perinteisesti on sekä demareilla ollut Arbetarförbundetinsa (tunnetuin henkilö nykyisin ehkä Jacob Söderman että Vasemmistoliitolla ollut ruotsinkielisten jaosto (tunnetuin henkilö varmaan Claes Andersson).
Väitteesi koskee näin ollen vain osaa suomenruotsalaisista edustavaa RKP:tä. RKP:n omaan linjaan on kuulunut osallistua hallituksiin lähes riippumatta niiden ohjelmista, eikä RKP ole minusta edes puolue perinteisessä mielessä – se tekee kompromisseja ja putoaa usein pehvalleen niin että meno suorastaan hirvittää.
Toiseksi RKP on jonkinlainen ”yleisporvarillinen” puolue joka sopii niin vasemmistolle kuin oikeistollekin mikä on johtanut sen osallistumiseen hallituksiin. Profiilia se on onnistunut viime aikoina ylläpitämään johtuen eniten sen ”akkavallasta” - kunnioituksella kauniimpaa sukupuolta kohtaan - lähinnä maahanmuuttajia koskevilla yleiseen inhimillisyyteen nojautuvilla kannanotoillaan.
Muistan toki vielä sen ajan kun Helsingistä RKP sai eduskuntaan ”aina samat" kolme edustajaa, Georg C. Ehrnroothin, Kristian Gestrinin ja Ingvar S. Melinin jolloin Lilla teaternissa esitettiin kupletti jossa laulettiin - ”Jag röstar på Barbro Appelqvist – ja jatko kuului, aina toistuvana kertosäkeenä:
för inval av Ehrnrooth, Gestrin och Melin) - jota sitten jatkettiin läpi koko RKP:n 19-henkisen ehdokaslistan ja aina laulettiin lopuksi kertosäe
för inval av Ehrnrooth, Gestrin och Melin. Nämä kolme myös valittiin sillä kerralla.
Mutta aina sävähdyttävä on RKP:läinen Jörn Donner joka tekisi sinustakin varsin hauskan parodian filmille: voi vain kuvitella minkälaisen! Jaksamista vain nykyisin yli 80-kymppiselle Jörnille, vaikka onkin palannut RKP:hen!
Esitit ajauksen että
Yleisesti ottaen kielikiintiöt ovat niin tuttuja, että tuskin niitä tarvitsee alkaa luettelemaan
Tähän on syytä huomauttaa, että kyse olisi (jos mielipiteesi hyväksyttäisiin) eräästä tapauksesta ns. positiivista diskriminaatiota (esimerkiksi tyypillisesti etnisen vähemmistön tukemista) jota on pidetty sallittuna. Syrjintä kohdistuu tietysti enemmistönä oleviin (kuten USA:ssa valkoihoisiin, jossa sen Korkein oikeus hyväksyi sen).
Sillä yleisellä tasolla, josta puhut, on myös verotusjärjestelmämme syrjivä: suurituloiset joutuvat maksamaan enemmän (valtion) tuloveroa kuin pienpalkkaiset. Tämä on ilmiselvästi suurituloisia syrjivää.
Kuitenkin vain tietääkseni Björn Wahlroos (jos edes hänkään) on ilmoittanut että tämä on epäkohta. Katsotko sinäkin Wahlroosin tavoin, että maassamme harjoitettu progressiiviseen verotukseen perustuva tulonsiirtopolitiikka, jossa valtiovallan toimenpitein on maahamme rakennettu sosiaalinen eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmä, tulisi romuttaa koska se on syrjivä (suurituloisia kohtaan)? Vai oletko samaa mieltä kanssani, että positiiviseen syrjintään verotuksessa eli vähävaraisten asemaa edistävän suurituloisten syrjintään tulisi suhtautua myönteisesti (tietysti tapauskohtaisesti arvostellen). Et ole minusta esittänyt mitään yleispätevää sääntöä, jonka mukaan positiivinen syrjintä olisi aina väärin ja tuomittavaa. Puolustelet vain mielipiteittäsi.
Kiintiöitä on perustettu lähinnä jotta turvattaisiin ruotsinkielisten omakielisten palvelujen saatavuus. Sellaisten turvaamiseksi on nähty eräänä keinona kieleen perustuvien kiintiöiden käyttö (tai ilkeämielisesti: ihan oikein noille ruotsinkielisille, tyytykööt heikommasta aineksesta lähtöisin oleviin lääkäreihin/sairaanhoitajiin/juristeihin jne. jotka tarvitsevat päästäkseen opiskelemaan kiintiöitä). Jos joku haluaa väittää kieleen perustuvien kiintiöjärjestelmien olevan ”huono” esittäköön minusta paremman vaihtoehdon, jolla sama tarkoitusperää toteutuu. En ole kuitenkaan nähnyt ainakaan sinun esittävän mitään millä palvelu turvattaisiin meille kotikielellämme. Olet tietääkseni vähät välittänyt ruotsinkielisten oikeudesta omakieliseen palveluun kotikunnissaan ikään kuin ajattelisit: mitä se minulle kuuluu, kuolkoot pois saamatta omakielistä palvelua (tjsp).
Miksi luulet meille varattavan paikka kiintiössä ellei kielitaidon vuoksi? Eikö kielitaito ole merkittävästi parempi ruotsinkielisillä? Puhut tietääkseni vain toista kotimaista. Miksei minulla silloin kaksikielisenä olisi etusija, jos kysytään kielitaitoista?
Kunnallisella puolella hallinnossa on suomenruotsalaisilla omat hallinnon elimensä. Miksi muilla vähemmistöillä ei voisi olla samalla tavalla?
Omat elimensä kunnallishallinnossa??? Mitä ne olisivat?
Peter