Tapio Onnela kirjoitti:
Lehden uutisen mukaan Yhdysvaltain puolustusministeri Caspar Weinberger olisi myöhemmin myöntänyt, että kyseessä olisivat olleet Yhdysvaltojen alukset:
- Tämä oli tapahtumasarja, joka myrkytti Ruotsin ja Neuvostoliiton välisten suhteiden lisäksi myös Ruotsin ja Suomen välisiä suhteita ja ajoittain myrkytti pahasti minun mieleni.
USAn Polaris-ohjuksisten sukellusveneiden on kirjoitettu toimineen Ruotsin länsirannikolla noin 1960 alkaen. Ensimmäisen Polaristyypin lyhyehköllä kantamalla olisi sieltä ylettänyt mm. Moskovaan. Yksi- ja kaksipotkurisista ja kuusilapaisella potkurilla varustetun sukellusveneen äänihavainnoista näytetään kirjoitettavan ja siitä, että 24.10.1966 ruotsalainen miinanraivaaja olisi Göteborgin saaristossa saanut fyysisen kontaktinkin pohjassa makaavaan subiin, joka on oletettu USAlaiseksi.
Ruotsin itärannikolla on arveltu harjoitelleen ja toimineen Navy Seal-ryhmiäkin 1980-luvulla. Sealit taistelusukeltajina suorittavat mm. kohdetiedustelua maihinnousualueilla.
Polaris-ohjukset Ruotsin länsirannikolla näyttävät olevan eräs *arvelu*, tässä
http://navyskipper.blogspot.fi/2013/07/ ... -1966.html kerrotaan samasta "vedenalainen toiminta" 24.10.1966- tapauksesta. A r v e l l a a n
kyseessä olleen harjoittelu Tanskan salmien hallinnasta sotatilanteessa. Varsovan liitto ja punalaivasto pyrkivät ulos Pohjanmerelle ja Atlantille. Frunzen sotapeleissä puna-armeija harjoitteli maahyökkäystäkin Hollantiin Kanaalin rannalle.
Kenties nuo Polaris-ohjukset ovatkin NLn euro-ohjuskampanjaan kuuluvia?
Ja ovatkohan Ruotsin
itärannikon suk.venehavainnot liittyneet nekin Tanskan salmien hallintaan?
Karille Karlskronan väylällä 27.10.1981 ajanut "Whisky" on ainakin ´varma tapaus´ ja
sen Andropov myönsi pres. Koivistollekin 1983 Moskovassa. Historian tekijät 1995-kirjassaan Koivisto ei mainitse Caspar Weinbergeriä, mutta kertoo sanoneensa Andropoville Ruotsissa listattujen 40 "sukellusvenehavainnon" olevan provokaatio:
"Pidin ilmeisenä, että kyseessä on provokaatio ja että välikohtauksia käytettiin hyväksi Ruotsin politiikan suunnan muuttamiseksi."
"Vierailun aikana YYA-sopimusta jatkettiin 20 vuodella."
Ruotsin suve-jahdeista presidentti Mauno Koivisto kirjoittaa vuonna 1995:
"Minun kannnaltani oli kysymys vakavammasta asiasta.
Jos minulla olisi ollut perusteltua aihetta olettaa, että Ruotsin viranomaisten väittämiä sukellusvenevälikohtauksia olisi enemmänkin tapahtunut, asia olisi ollut meille varsin hankala.
Silloin ei olisi ollut kysymys joistakin välikohtauksista, vaan koko idänpolitiikkamme perusteista ja suhteistamme Neuvostoliittoon.
Jos
olisin uskonut Neuvostoliiton tietoisesti ja jatkuvasti loukkaavan Ruotsin aluevesiä,
se olisi vienyt minulta pohjan pois olettaa ja väittää, että Neuvostoliitto oli aidosti ja rehellisesti hakemassa yhteisymmärrystä aseidenriisunnan alalla ja että
Neuvostoliitto oli luotettava sopimuskumppani." ( sivu 90. )
Ruotsissa näytettäisiin tuolloin 1980-luv. alussa uskotun vedenalaisen toiminnan ja sukellusveneiden sen rannikkovesillä olleen neuvostoliittolaisia ja Suomessa asialle lähinnä naureskeltiin. Ja mitähän noista tuolloisten uskomusten eroista voisi arvella?
Veikko Palvo