Suomi solmi omaehtoisen konsessiosopimuksen 1934 Kanadalais-Englantilaisen Inco/Mondin (pääk. New York) kanssa Petsamon nikkelimalmion hyödyntämisestä.
Saksa tavoitteli Petsamon nikkelikonsessiota syksystä 1939 - vuodenvaihteeseen 1942/-43.
Samoin P-Ruotsin rautamalmikentät (lastaussatamat Luulaja ja Narvik )olivat Saksan sotataloudelle elintärkeitä ja tämäkin heijastui Suomeen jo Talvisodan aikana Englannin ja Ranskan "avuntarjouksena."
Talvisodan aikana Saksa pyysi sopimuskumppaniaan N-Liittoa säästämään Petsamon Kolosjoen rak.työmaan, Outokummun kaivoksen jne.
Moskovan rauhassa Neuvostoliitto suomalaisten yllätykseksi palautti Petsamon Suomelle pelätessään Englannin reaktiota, mutta NL halusi
kuitenkin sekin Kolosjoen toimilupaa ja Petsamon aluetta valvontaansa.
Englannin Charles Hambro ja Saksan Karl Schnurre kävivät H:gissä neuvotteluja Nikkelistä Risto Rytin kanssa huhtikuusta 1940 alkaen.
Maaliskuun 1940 alussa Englanti ja Ranska halusivat yhä antaa Suomelle apua ja Hitler käski 12/3 1940 yhä jouduttamaan Norjan valloitussuunnitelmia ja Weserybung- maihinnousut toteutettiin 9/4-40.
Englantilaiset ja ranskalaiset nousivat maihin Narvikissa 14/4-40 ja saksalaisjoukot olivat välillä jo tukalassa tilanteessa (Dietl), mutta englantilaiset vetaytyivät 8-9/6-40 välisenä yönä ja 9/6 Norja allekirjoitti aseleposopimuksen.
USA:laisen Ziemken mukaan Norjan valloituksen syinä olivat rauta- ja nikkelimalmien lisäksi Saksassa elänyt muisto 1914-18 nälkäsaarrosta ja
laivasto halusi aluksi Saksalle menestykselliseen sukellusvenesotaan Atlantilla laajempaa tukialuetta muistaen myös keisarillisen laivaston toimettomuuden ja 1918 kapinankin.
(Wikipedian mukaan Atlantin taisteluissa upotettiin koko aikana 3500 kauppa- alusta ja 175 sota- alusta, sekä 783 Saksan sukellusvenettä)
Saksan tiedustelupalvelu päätteli Ziemken (s. 163) mukaan Neuvostoliiton aloittavan hyökkäyksen Suomeen elokuun puolivälissä 1940 muutettuaan balttian maat neuvostotasavalloiksi.
Hitler käski 13/8-40 vahvistaa Renntier- operaation joukkoja - operaatiossa miehitettäisiin mm. Kolosjoen nikkelimalmio ja Petsamo.
Ranskan luhistuminen teki Englannista Stalinin suosion kosiskelijan ja ensimmäinen saattue - Dervish / 6 kauppa-alusta - saapui Arkangeliin 31/8 1941.
Kommandohyökkäys Lofooteille ja Vågsoyhin sai Hitlerin lähettämään 30 000 sotilasta lisää Norjaan, sekä siirtämään Brestistä Saksan suurimmat sota- alukset 12/2-42 Pohjois-Norjan vuonoihin.
Johtajan käsky nr.50 28 / 9 1943 määräsi valmistettavaksi Pohjois-Suomen hallussapidon, mikäli Suomi luopuisi sodasta. Ruotsin valtaussuunnitelmia oli tehty jo aikaisemmin. Tanne-West= Saksan Ahvenanmaan miehityssuunnitelma lienee tehty käsky 50. yhteydessä/ aikaan ?
Petsamon nikkeli vaikutti taustalla (samoin P-Ruotsin rautamalmialue) tai sillä oli välitön vaikutus Suomen sodan aikaisiin suhteisiin Englantiin, Saksaan ja Neuvostoliittoon.
Saksalaisten Suomeen tulolla ja Suomessa pysymisessä ja Suomesta lähtöön näyttäisi täten olleen useitakin syitä ?
Saksan joukot näyttäisivät 1941 jälkeen olleen kalottialueella vain liittoutuneitten maihinnousun varalta sekä turvaamassa Saksalle elintärkeitä Petsamon nikkeli- ja Ruotsin rautamalmialueita ?
Ja
Saksalle turvallinen huoltoreitti kulki Itämeren kautta ja kuinkahan suuri osa Kiirunan rautamalmista rahdattiin Luulajan ( ja paljonko Narvikin ) kautta ?
Outokummun kuparilla ja Lieksan molybdeenillä oli niilläkin merkitystä
Saksalla sota- aikana,
Saksa valmisti mm. nk. buna- polttoaineita kivihiilestä monikymmenkertaisin kustannuksin verrattuna luonnonöljyjalosteisiin.
---------------------------------------------------------------------------
Usein sanotaan Suomen "liukuneen" Saksan sateenvarjon alle suojaan
Neuvostoliiton sisä- ja ulkopoliittiselta painostukselta, mutta olisiko
Saksa tarjonnut "sateenvarjoaan", jollei Suomen Petsamossa olisi ollut Saksalle elintärkeää nikkelikaivosta ja jollei Kiirunassa olisi ollut Saksalle tärkeää
rautamalmialuetta ja -kaivosta
Veikko Palvo
lähdet.: mm Wikipedia ja
Esko Vuorisjärvi: Petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939 - 44
Otava 1990, isbn 951 - 1 - 11157 - 4
Earl F. Ziemke
Office of the Chief of Military History, US Army Washington 1960
Saksalaisten sotatoimet pohjolassa 1940- 1945, Wsoy 1963