Hyvä Toni,
en ole oikein enää niinkään varma voinko suuremmin saavuttaa vastauksellani mitään, mutta koitetaan nyt kuitenkin.
Toni Selkälä kirjoitti:siksi en kommentoi lähemmin oudoksuttavaa kantaasi omenoiden ja päärynöiden sekoittamisesta yhdeksi ja samaksi.
Tätä kohtaa en lainkaan ymmärtänyt. Mistä "omenoista ja päärynöistä" puhut?
Sitten toiseen kohtaan. Mikäli "osakokonaisuus" on sama kuin "lakikokonaisuus" olen ymmärtänyt äidinkieleni varsin väärin; mikä tahansa tässä maailmassa voi olla toisen, suuremman entiteetin osakokonaisuus mutta vain lait voivat muodostaa lakikokonaisuuden. Siinä piilee nyt valitettavasti selittämätön ja puolustelamaton aukko.
Tässä nyt ei mitään aukkoa kuitenkaan ole, joten ongelma saattaa todella olla äidinkielessä
(toivottavasti tätä nyt ei poisteta "riidanhaastamisena", siitä ei ole kyse), mihin viittaa tuo ensimmäisen kappaleen "lähemmin oudoksuttavaa" ilmaisu. Tarkoitit kai "lähemmin kommentoi"? Eisimerkiksi Rikoslaki on tällainen lakikokonaisuus, siisi Suomen Lain osakokonaisuus. Se koostuu, juuri kuten oletatkin, osakokonaisuus, lakikokonaisuus, joka koostuu useista eri laeista. Aiemmin näistä osakokonaisuuksista, lakikokonaisuuksista, käytettiin nimeä "kaari", Ruotsissa "balk". Ne olivat siis lain "afdelning".
Nyt samalla esität, että myös suomen "laki" sana olisi kantaturkkilaista perua. Herää kysymys onko maailmassa muita kieliä ollutkaan kuin tuo kantaturkki, johon voimme kaikki sanat aukottomasti palauttaa?
Jos luet viestini, huomaat, etten tuollaista ole väittänyt. Totsein: "vastaa turkkilaiskielissä SU-laina, joka on kehittynyt täysin äännelaillisesti muotoon "jasa"". En siis väittänyt, että "vastaa SU-kielissä turkkilaislaina...", mikä on aivan toinen asia. Missään en ole myöskään väittänyt, että "kaikki sanat" voitaisiin palauttaa kantaturkkiin. Sen sijaan olen täällä todennut, että olen gradussani osoittanut, että kantaturkkia puhuneiden skyyttien vaikutus Itämeren ympäristössä on ollut lyhytaikainen, mutta äärimmäisen voimakas; heidän kielellinen vaikutuksensa näkyy mm. sanastossa (n. 20-30% nykysaksan sanastosta - hieman laskutavasta riippuen), germaanikielten synty (Grimmin ja Vernerin lait) sekä mm. suomen ti > si (oik. jopa te > si) -muutos ja astevaihtelu.
Lisäksi on mielestäni varsin halpahintaista keskustelussa implikoida vastapuolen pyrkivän varastamaan jotain -- oli kyse sitten haarukasta tai ajatuksista. Toin esimerkkini valossa esiin sen miten ongelmallinen on synnyttämäsi analogia, muttet vaivaudu vastaamaan siihen vaan päätät johdattaa keskustelun sivuraiteille. Valitettavaa.
Tarkoitukseni ei suinkaan ollut implikoida yhtään mitään, vaan osoittaa, että laki on sinun(kin) arkipäivääsi. Olen pahoillani, jos luit tekstiini muuta kuin mitä siinä oli.
On myös aika anakronistista väittää, että voisimme tämän päivän moraaliasetelmista päätellä jotain siitä mitä tapahtui Pohjois-Euroopassa tuhansia(?) vuosia sitten? Se etten varasta ei ole missään suhteessa siitä säädettyyn lakiin vaan siihen yleiseen moraaliseen ohjeeseen, ettei varastaa saa.
Tässä olet selkeästi väärässä. Ensinnäkään en ole kirjoittanut mitään moraalista, vaan laista. Toiseksi, varastamisen kielto ei ole suinkaan suhteessa mihinkään "yleiseen moraaliseen ohjeeseen" vaan nimen omaan lakiin. Tämä näkyy jo siinä, että "varastaminen" eri yhteiskunnissa tarkoittaa eri asiaa. "Rikos" on mielivaltaisen sopimuksen määrittelemä teko. Läheskään kaikki yhteisön "yleisen moraalin" tuomitsema ei ole laitonta ja toisaalta läheskään kaikki lait eivät käsittele yhteison "yleisen moraalin" tuomitsemia asioita. Se, että otin esimerkiksi nykylain ei ole anakronismi, kun halutaan kertoa, että jokaisella yhteiskunnalla on aina ollut ja tulee aina olemaan
jokin laki.
Vaikka laki poistettaisiin voisin kuvitella suuren osan ihmisistä siltä jättävän varastamatta.
Näin ei ole, sillä "varastaa" on puhtaasti oikeudellisesti määritelty toiminto.
Semanttinen kenttä ei millään sanalla ole sattuman kenttä. Sanoja käytetään ja tuo käyttö ja ympäröivä yhteiskunta vaikuttavat sanojen muokkautumiseen. Siitä syystä yhä useamman suomalaisen on hankala taivuttaa ruis-sanaa, vaikka he ongelmitta osaavatkin nimetä tietokoneen eri osat. Toisin oli 50 vuotta sitten, eikä tämä ole sattumaa. Kieli muuttuu ja siihen on olemassa säännönmukaisuuksia. Semanttinen kenttä ei ole arbitraarisen kissa-hiiri-leikin pelialusta vaan tuo muutos, niin kuin suuri osa pragmaatiikan alaan kuuluvista kielen muutoksista, on ymmärrettävä vain kontekstissaan.
En ole sanonut, että kyseessä olisi sattuma. Totesin, että: "periaatteessa semanttisen kentän muutos voi tapahtua mihin suuntaan tahansa". Tämä pitää edelleen paikkansa. Mistään "sattumasta" en ole puhunut. Se, kuinka paljon kyseessä on "sattuma" edellyttäisi laajaa pohdintaa siitä, mitä "sattuma" tässä tarkoittaisi. Siihen ei kannattane ryhtyä.
Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä
Samaa. Ja on ilmo keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka ei tahallisesti ja tarkoitushakuisesti vääristele viestejäni - mikä täälllä näyttää toisilla olevan tapana. Kiitos vielä kerran.
Jouko Heyno
FM
665