Puhun juuri samasta kirjasta kuin sinäkin. Katsotaanpa, mitä tuo lainaamasi pätkä todistaa.Vetehinen kirjoitti: Mistä kohtaa Julkun kirjaa (mistä kirjasta?) sinä Julkua lainaat? Julkun Kainuu - Kvenland kirjan sivulla 154 hän kirjoittaa ensin, että ruotsalaisia muutti 1300-luvun alkupuolella pohjoisimpaan Ruotsiin ja sitten "tämä muuttoliike ei suuntautunut tyhjään maahan, vaan siellä oli asutusta jo ennalta. Minkä takia tilanne olisi Suomen puolella ollut erilainen perusrakenteeltaan? Päinvastoin asutuksen jatkuvuuden hypoteesi mielestäni tukee eräitä Vahtolan olettamuksia mitä voimallisimmalla tavalla. Vahtolan ajatushan on, että Tornion ja Kemin seudulta olisi mahdollista tavoittaa hyvinkin kauas ajassa taaksepäin - ehkä 400- tai 500-luvuille - menevä ilmeisesti hämäläinen vaikutus"
1. Länsi-Pohjassa oli asukkaita jo ennen 1300-lukua.
Tämän ei tarvitse viitata 100-lukuun, vaan se voi yhtä hyvin viitata 1200-lukuun. Keitä asukkaat olivat? Koska he eivät olleet ruotsalaisia, mahdollisuuksia on ainakin kolme:
a) Saamelaisia. Sivulla 132 Julku kirjoittaa, että keskiaikaisten lappien rajat Luulajassa ja Piitimessä ovat vakiintuneet varsin alas jokivarsille. Ennen ruotsalaisten tuloa saamelaisilla on hyvinkin voinut olla yhteys Perämereen.
b) Norjalaisia. Norjalaisten tiedetään retkeilleen Pohjanlahdella, joten heidän on täytynyt ainakin kulkea, ellei jopa pysyvästi nauttia Pohjois-Ruotsin alueella.
c) Itämerensuomalaisia. Kuitenkaan ennen vuotta 1000 ei ole mitään varmoja merkkejä itämerensuomalaisten läsnäolosta Perämerellä.
Uusien ajoitusten mukaan hämäläisistä ei voida puhua vielä 400 - 500-luvuilla, koska tuolloin vasta kantasuomi oli hajoamassa.
Näyttäisi nuorelta lainalta kainu(laise)sta: saamen á on näissä usein suomen a:n substituutti. Vielä sangen myöhään Suomen Pohjanmaata tai osia siitä kutsuttiin Kainuuksi. Saamen sanat liittynevät tähän yhteyteen, eikä niitä ainakaan kovin vanhoina voida pitää: levikki on suppea ja vanhoissa sanoissa suomen a:ta vastaisi saamen uo.Vetehinen kirjoitti:Toinen mahdollisuus on se, että suomen kainuu on lainautunut saameen ja sieltä germaanisiin kieliin. Joku Pertti Virranranta on esittänyt tämän mahdollisuuden. Olavi Korhonen on löytänyt saamen sanat Gáino ja gáinolats. Mahdollista kuulemma on, että koko vyyhti ratkeaa saamen kielen kautta, mutta kukaan ei ole tehnyt vielä yritystä tähän suuntaan. Foorumin kielitieteilijät voisivat tehdä sen yrityksen.
Pohjoissaamen Álgu-tietokanta antaa seuraavaa:
gáidnu kainu, (nuotan, veneen, lautan) vetoköysi, juuriköysi
gáidnulaš kömpelys, köntys, könsikkä
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=12
Sanat lienee lainattu saameen erikseen, jälkimmäinen kainulaisen nimityksenä. En ainakaan keksi, miten vetoköydestä päästäisiin uskottavasti kömpelykseen.