Muistomerkki paikalla, jossa Agricolan
uskotaan kuolleen.
Kuva: Heikki Jääskeläinen
Suomenlahden rantaa Kuolemajärvellä.
Kuva: Heikki Jääskeläinen
Kuolemajärvi
Paluumatkallaan Moskovan rauhanneuvotteluista Agricolan kunto heikkeni ja hän sairastui. Ei tiedetä tarkkaan mikä tauti oli kyseessä; Agricolan terveys ei tiettävästi koskaan ollut erityisen vahva. Mikael Agricolan elämä päättyi Kuolemajärven pitäjässä 9. huhtikuuta 1557.
Agricola haudattiin Viipurissa useiden rauhanneuvottelukunnan jäsenten läsnäollessa. Tarkkaa hautapaikkaa ei ole tiedossa, todennäköisesti siunauksen toimitti Paavali Juusten. Agricolan aviopuoliso Birgitta jäi leskeksi ja huolehtimaan Kristian-pojasta, joka tuolloin oli 6-vuotias. Birgitta avioitui seuraavana vuonna Turun koulun rehtorin kanssa, mutta jäi uudelleen leskeksi 1580-luvulla. Birgitalle myönnettiin eläke 1593-94 viitaten hänen korkeaan ikäänsä ja varattomuuteensa sekä siihen, että hänen miesvainajansa Mikael Agricola oli ollut kruunulle hyödyksi. 1590-luvun lopulla Birgitta nukkui pois.
Kristian Agricola seurasi isänsä jalanjälkiä ja hänet nimitettiin 1583 Tallinnan ja Haapsalun piispaksi. Tässä virassa hän ehti toimia kolmisen vuotta kuolemaansa asti.
Kuolemajärvi tänään
Kuolemajärven suomenkieliset kotisivut: www.kuolemajarvi.fi
Teksti: Marianne Mäkinen
Lähteet:
Harviainen T., Heininen S., Huhtala A.: Opi nyt vanha ja nuori. Mikael Agricola tänään. Keuruu. 1990.
Tarkiainen V., Tarkiainen K.: Mikael Agricola. Suomen uskonpuhdistaja. Keuruu. 1985.
Maalaus: Juri Tchernuha - "Agricolan viimeinen yö". Taiteilijan näkemys Agricolan viimeisistä hetkistä rauhanneuvottelukunnan mukana Kuolemajärvellä. Maalauksen valokuvaus: Heikki Jääskeläinen