Albert Edelfelt: Mikael Agricola käännöstyössä
Kuva: Helsingin yliopiston kirjasto
Mikael Agricolan elämä
Mikael Agricola syntyi noin vuonna 1510 Pernajan Torsbyn kylässä varakkaaseen talonpoikaisperheeseen. Noin 10-vuotiaana lahjakas Mikael lähetettiin kouluun Viipuriin. Viipurista oli tiiviit yhteydet Baltiaan ja Keski-Eurooppaan, joten Agricolakin sai vaikutteita aikakauden nousevasta kulttuurivirtauksesta, humanismista. Humanismille oli keskeistä paluu eurooppalaisen kulttuurin alkulähteille eli antiikin Kreikan ja Rooman kieliin ja kirjallisuuteen. Humanismi valmisti osaltaan tietä myös uskonpuhdistukselle ja Martti Lutherille (1483-1546) humanismi merkitsi ennen muuta raamattuhumanismia eli tutustumista Raamatun alkuteksteihin.
18-vuotiaana Agricola siirtyi Viipurista Turkuun kun Viipurin koulun rehtori Johannes Erasmuksenpoika otti hänet mukaansa siirtyessään piispan palvelukseen. Agricolasta tuli piispan kirjuri ja vuotta myöhemmin kansleri. Turussa ollessaan hän sai pappisvihkimyksen ja mahdollisesti kuunteli Lutherin oppilaana olleen Pietari Särkilahden saarnoja.
Vuonna 1536 Agricola lähetettiin opiskelemaan Saksaan, Wittenbergin yliopistoon, josta uskonpuhdistus oli alkanut. Sekä Martti Luther että Filip Melanchthon toimivat professoreina Wittenbergissä.
Valmistuttuaan maisteriksi 1539 Agricola palasi Suomeen, jossa hänet nimitettiin Turun tuomiokapitulin jäseneksi ja hiippakunnan korkeimman oppilaitoksen, Turun koulun rehtoriksi. Raskaan rehtorinviransa ohessa Agricola harjoitti käännöstyötään ja aloitti julkaisutoimintansa. Ensimmäisinä ilmestyivät Abckiria 1543 ja Rukouskiria Bibliasta 1544. Agricola vastusti kuningas Kustaa Vaasaa (1523-1560) tämän vaatiessa eteviä nuorukaisia kuninkaan kanslian ja verokamarin palvelukseen, minkä seurauksena hän joutui luopumaan rehtorinvirasta 1548. Samana vuonna ilmestyi painosta Agricolan suurtyö, suomenkielinen Uusi testamentti. Agricola kuitenkin jatkoi edelleen käännöstyötä, tavoitteena oli saada koko Raamattu suomeksi.
Vuonna 1550 Mikael Agricolalle ja hänen vaimolleen Birgitta Olavintyttärelle syntyi poika Kristian (kuoli 1586), josta myöhemmin tuli Tallinnan ja Haapsalun piispa. Turun piispa Martti Skytte kuoli 1550 ja Agricola hoiti tästedes piispan tehtäviä, vaikka piispaksi hänet nimitettiin vasta neljä vuotta myöhemmin. Kustaa Vaasa pyrki vähentämään kirkon taloudellista, poliittista ja henkistä valta-asemaa ja yhtenä osoituksena tästä oli se, että vanha Turun hiippakunta jaettiin kahtia Turun ja Viipurin hiippakunniksi. Mikael Agricola nimitettiin Turun hiippakunnan ordinariukseksi. Ordinarius hoiti käytännössä samoja tehtäviä kuin piispa, mutta hän ei enää luterilaisena aikana saanut paavin vahvistusta.
Ruotsin ja Venäjän välillä puhkesi sota 1555 ja rauhanneuvottelut aloitettiin kaksi vuotta myöhemmin. Kustaa Vaasan langon Sten Leijonhufvudin ja Upsalan arkkipiispan Laurentius Petrin johtamaan rauhanvaltuuskuntaan kuului myös Turun piispa Mikael Agricola. Valtuuskunnan palatessa kotimaahansa Mikael Agricola kuoli Kuolemajärven Kyrönniemellä 9.4.1557 ja hänet haudattiin Viipuriin.
Lähdeaineisto:
Simo Heininen: Mikael Agricola. Teoksessa Suuret suomalaiset. Toim. Jukka Relander. Otava 2004.
Jorma Keränen: Kustaa Vaasa ja uskonpuhdistuksen aika. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Toim. Seppo Zetterberg. WSOY 1987.
Kari Tarkiainen: Mitä tiedämme vuoden 1557 rauhansopimusneuvotteluista Ruotsin ja Venäjän välillä? Teoksessa Agricola-symposiumi 20.-21.9.2004, raportti. Toim. Ossi Tuusvuori. Agricola-työryhmä 2004.